Pelattavuus tekee tappelupelin, ja vaikka käsikonsolilla joutuu luopumaan arcade-tikusta on Capcomilla ymmärretty kiinnittää huomiota ohjaustuntumaan ja tarkkuuteen valjastamalla SSFIV:n 3DS-versiolle kaksi eri ohjaustapaa: Pro ja Lite, joista jälkimmäisessä alemman ruudun pikanäppäimiin saa asetettua kaikista monimutkaisemmatkin superliikkeet. Näin Zangiefin sormiakrobatiaa vaativat heitot sujuvat napin painalluksella.
Pro-tilassa neljään pikanäppäimeen voi säätää vain näppäinyhdistelmiä, kuten kahden napin Focus-hyökkäyksen ja normaalit heitot. Tällöin kovatasoinen mättäminen luonnistuu jopa ilman tikkua, mistä voi olla tyytyväinen. Lisäksi Lite-moodin käyttäjät rajataan eri verkkopelikastiin kuin Pro-pelaajat, joten taito ratkaisee.
Kontrollien uudistumisen ohessa Nipaversioon on lisätty uusi kuvakulma, jossa kamera on kolmannen persoonan räiskintöjen tapaan hahmon takana. Tällöin upeat 3D-efektit tulevat hyvin esille, mutta varsinaisesta pelaaminen ei oikein luonnistu. Heikoimmassa asemassa ovat lähiottelijat ja supernopea El Fuerte, sillä etäisyyksien arvioiminen on turhan hankalaa. Hassunhauskojen - mutta loppupeleissä turhien - uudistusten osastoon kuuluu myös minipeli, jossa pelin keräilytavarana avattavat pystit ottelevat 3DS-omistajien välillä. Kaupungilla kävellessä taskukonsoli löytää automaattisesti muut SSFIV-kannettavat, jolloin simuloidut taistelut voivat alkaa. Toimiva juttu ehkä Japanissa, mutta Kiirunan leveysasteilla oli melko hiljaista.
Nostan hattua Capcomille uusien juttujen kokeilemisesta, mutta kuten alussa jo totesin, pelattavuus ratkaisee. Ja 3DS:llä mättäminen on parhaimmillaan silloin, kun kolmannen ulottuvuuden efektit on kytketty kokonaan pois, sillä Street Fighteria pelatessa ylimääräiset välähdykset vain häiritsevät. Onneksi 2D-moodissa pelikokemuksessa päästään hyvin lähelle isojen konsolien tuntumaa; matsit ovat nopeita ja intensiivisiä, ja nettikoodi mahdollistaa hyvät online-mätöt. Nillitystä aiheuttaa lähinnä ristiohjaimen pieni koko ja oudohko sijoittelu, mutta siitä nyt ei voi Super Street Fighter IV 3D Editionia syyttää.
Super Street Fighter IV 3D Edition ei korvaa kotikonsolien Super Street Fighter IV:tä, mutta vähemmän superi versio on silti loistavaa hupia reissatessa, varsinkin jos pienen ohjausviiveen voi antaa anteeksi. SSFIV on omaan makuuni osuvimpia 3DS:n starttijulkaisuja, vaikkakin se on parhaiten nautittavaa ilman kolmedee-efektejä.
[Käännös: Eerik Rahja]