Tempopo on hauska ja leppoisa ongelmanratkontapeli

Lemmings lienee yksi sellaisia peliklassikoita, joka on lävistänyt useampia pelaavia sukupolvia. Ilman omaa tahtoa marssivien sopulien teemasta on kehitetty useampikin samaa tunnelmaa tavoitellut peli. Tempopon lähtökohta onkin hyvin Lemmingsin tyylinen, vaikka pelillä onkin kokonaan oma sanansa sanottavanaan.

Tempopon lähtökohta on siis tuttu. Kentän alkaessa Tempopo-otukset alkavat pomppia musiikin tahdissa eteenpäin. Mikäli tielle sattuu este, kääntyvät turrit aina ensin oikealle. Tavoitteena on kerätä kaikki kenttään piilotetut kukat ja saada vähintään yksi Tempopo maaliin. Kentissä on tietenkin lukuisia erilaisia rotkoja ja esteitä, jotka koituvat otusten kohtaloksi ilman oikeiden kykyjen käyttöä.

Tehtävänä onkin asetella kentälle erilaisia toimintaikoneita oikeille kohdille ja näin saattaa pomppivat Tempopot pois vaaroista. Toimintoja on useita erilaisia. Tempopoja voi käskeä kääntymään tiettyyn suuntaan, työntämään laatikoita, hyppyyttämään muita kentässä pomppivia otuksia ylöspäin, tuhoamaan esteitä ja niin edelleen. Jokaisen kentän alussa näitä toimintoja annetaan käyttöön rajattu määrä, eikä kaikkia toimintoja yleensä ole käytössä lainkaan. Soppaa sekoittaa vielä sekin, että kentässä pomppivien Tempopojen määrä vaihtelee ja ne myös aloittavat marssinsa usein eri kohdista kenttää.

Kentän tarkka tutkiminen ennen Tempopojen liikkeelle päästämistä on tärkeää, mutta aivan yhtä tärkeässä roolissa on yrittäminen ja erehtyminen. Vasta silloin kun näkee, mihin otukset oikeasti loikkivat annetun toiminnon myötä, ja pystyy tarkemmin hahmottamaan sen, mitä kyseisessä kohdassa oikeasti pitääkään tehdä.

Peruspeli on jaettu 60 kenttään, joiden läpäisemisen jälkeen aukeaa vielä erillinen haasteosio. Tekemistä näissä piisaa, sillä ongelmat ovat paikoitellen yllättävänkin hankalia ja vaativat todella hyvää hahmotuskykyä ratketakseen. Söpöstä ulkoasustaan huolimatta Tempopo onkin kaikkea muuta kuin kevyt sunnuntaipeli.

Homma kuitenkin toimii, sillä jotain uutta keksii jokaisella yrityksellä ja koska ratkaisuja kenttiin on aina tasan yksi ja ainoa, useimmiten eri vaihtoehtoja yrittämällä pääsee jatkuvasti eteenpäin. Yhtä kaikki, Tempopoa on hauska pelata lyhyissä pätkissä kerrallaan. Jostain syystä peli ei nimittäin onnistu koukuttamaan. Kentät ovat erinomaisesti suunniteltuja ja tarjoavat runsaasti vaihtelua, mutta useimmiten parin kolmen kentän jälkeen ainakin itselleni iski suoritusväsymys ja pelin pariin piti palata myöhemmin. Tästä huolimatta Tempopon käynnistää kuitenkin joka kerta aivan mielellään.

On vaikea sanoa, mistä moinen johtuu. Kenties hetkittäinen puutuminen johtuu sittenkin siitä, että kenttien vaihtelusta huolimatta ratkaisumetodi on joka kerta samaa yrittämistä ja erehtymistä, mikä ei innosta pitkiin pelisessioihin. Siitä huolimatta Tempopoa kannattaa vähintäänkin kokeilla, mikäli söötti ongelmanratkonta suinkin kiinnostaa. Idea ei ole uusi, mutta siitä on saatu silti irti mukavaa ajanvietettä, eikä toteutuksesta sinänsä löydy motkotettavaa. Eivätkä Tempopot edes murskaudu pikselimuusiksi kuollessaan, toisin kuin Lemmingsit.