Test Drive Unlimited: Solar Crown on ihan kelvollinen

On kulunut kolmisen kuukautta siitä, kun ennakoin KT Racingin version Test Driven kaavasta. Lisäksi menneen vuoden aikana pääsin palaamaan myös Forza Horizonin uusimman version pariin ja käyttämään aikaani myös The Crew Motorfestin parissa. Ehkä tästä onkin hyvä aloittaa ja päätyä tekemään vertailuja ja analyysi pelistä Test Drive Unlimited: Solar Crown. Kyseessä on vaihtoehtoinen peli, joka monin tavoin teki tällaisen rallipelityypin tunnetuksi. Horizon-sarja on ollut se aloituspaikka monille pelaajille, myös minulle, ja on kerännyt hyviä arvioita jokaisella uudella osallaan. Ei siis ole ihme, että kehittäjät haluavat tehdä oman versionsa, ja vaikka kaikista perusasioista ei pääse eroon, onnistuu Solar Crown silti luomaan itselleen hieman omaakin identiteettiä.

Ensimmäinen huomattava asia on, että me aloitamme varsin tiiviistä urbaanista ympäristöstä eikä niinkään avoimemmista maisemista, joista Playgroundin sarja pitää enemmän, eikä myöskään ole mitään viitettä jostakin festivaalista. Itse asiassa pelin pelkistetympi lähestymistapa ralliin on tervetullut, sillä se laittaa pelaajan ja tien keskiöön. Sen sijaan kyseessä on järjestelmä, jossa ansaitaan enemmän ja kerätään enemmän mainetta. Ja tämä tehdään toki pääasiassa voittamalla kisoja. Suurin osa näistä, ainakin muutaman ensimmäisen tunnin aikana, sijoittuvat kapeille kaduille ja kokemani liittyen fysiikkamallinnukseen on ennallaan verrattuna tekemääni ennakkoraporttiin. Autot ovat hieman kömpelöitä, melkein takapainoisia ilman tunnetta ohjaamisen vaikeudesta, mutta kaiken kaikkiaan ajotuntuma on hyvä keskittyen pelihallimaiseen mekaniikkaan. Tämä on huomattavissa monin tavoin, lähinnä siten, miltä ajaminen tuntuu, mutta myös siten, että tavarat leviävät ympäriinsä niihin ajaessa, ja samalla vauhti hidastuu. Suora törmäys 200 kilometrin tuntivauhdilla seinään ei ole sekään ongelma, sillä pelaaja voi vain laittaa pakin päälle, ja ajella pois hieman ryttääntyneellä puskurilla.

Ulkoinen esitys on vähän kaksijakoinen. PC:llä kaikki näyttää varsin hyvältä ajoittain, mutta Playstation 5:llä ulkoasu on liian epätasainen. Hetkensä pelillä toki on, mutta usein tuntuu kuin valon määrä vaihtelisi samoin kuin resoluutio ja yksityiskohtien lukumäärä. Lisäksi kaupunki on kovin autio niin liikenteen kuin muunkin elämän ja liikkumisen osalta. Koskapa mukana ei ole festivaalia Horizonin malliin, tuntuu kaupunki lähinnä taustalta, ja tämän huomaa ennen kaikkea pilvenpiirtäjissä ja muissa rakennuksissa. Ulkopuolinen ympäristö tuntuu hieman paremmalta, sillä vihreys tarjoaa tarvittavaa vastapainoa. On huomattavaa, että he ovat alkaneet nirsoilla ulkoasun kanssa, mutta itse kaipaan tuntumaa fantastisista maisemista ja näkymistä, joita voin ihailla. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi jokseenkin rajoittuneesta piirtoetäisyydestä, joka ei esitä ympäristöä kovinkaan edullisessa valossa.

Lisäksi peli tarjoilee lattean äänimaailman. Autojen äänet toki kuulostavat muhevilta, mutta monin tavoin se tunnelman luominen puuttuu. Minusta rallit tuntuvat turhan autioilta kaiken sen hiljaisuuden keskellä, vaikka kahdeksan ajokkia törmäilisi toisiinsa. Lisäksi vierailtavat paikat ovat täysin hiljaisia lukuun ottamatta radiota soittamassa vähän musiikkia. Sitä paitsi pelin ääninäyttelijöissä ei ole tarvittavaa persoonaa, sillä he ovat mukana vain pelin alussa, kun kuvioita esitellään.

On vääjäämätöntä tehdä vertailua Horizon-sarjaan, ja yritän sitä välttää. Haluat toki pelin pystyvän ajamaan omilla pyörillään, eikö? On siis aika siirtyä nopeasti järjestelmään maineen ansaitsemisesta, joka on vain kokoelma taitopisteitä, joita kutsutaan maineeksi. Ensimmäinen iso tavoite on saavuttaa taso 12, jolloin toinen pelin kahdesta klaanista kiinnittää pelaajan huomion. Toinen on Street-klaani, jonka itse valitsin, ja se toinen on nimeltään Sharp. Street pitää majaansa värikkäässä diskossa, jossa samppanja virtaa ja DJ soittaa sävelmiä. Sharp on jonkinlainen vastakohta tyylikkäine vaatteineen ja hienostuneemmalla lähestymistavallaan ralliin mutta, kuten sanoin, valitsin Streetin. Kun saavuttaa tason 12, voi valita, mihin klaaniin haluaa kuulua, jolloin vierailu päämajassa esittää sen yhden asian, joka tekee Solar Crownista vähän erikoisemman.

Pelaaja vain astelee päämajassa ensimmäisessä persoonassa, ja sama toistuu muutamassa muussakin paikassa. Kun vierailee autokaupassa tai korjaamolla, tai on hotellissa (josta peli alkaa), pääsee myös tutkimaan maisemia tällä tavalla. Tämä ei lisää paljoakaan muuhun pelikokemukseen, mutta tuntuu silti varsin luonnolliselta kävellä ympäriinsä katsellen autoja avoimessa ympäristössä sen sijaan, että kaikki tapahtuisi valikoissa. Onneksi on myös mahdollista vaihtaa autoja sujuvasti valikossa, joten tämän voi tehdä saumatta. Huomasin senkin, että latausajat ovat hyvin nopeat ja huolimatta siitä, että mukana on joitakin tarpeettomia liikeanimaatioita esimerkiksi hissistä tai rakennuksesta poistuttaessa, kaikki lataa kuitenkin nopeasti näiden siirtymien välillä.

Mutta tietenkin suurimmaksi osaksi tieltä pelaaja yleensä itsensä löytää, ja kehittäjät ovat valinneet varsin korkealentoisen suunnittelun, joka sopii hyvin tapahtumapaikan kanssa yhteen. Neonvärit ja TV-näytöt ovat kaikkialla ja luovat identiteetin, joka tuntuu yhtä aikaa niin futuristiselta kuin vastakulttuurimaiselta. Autojen lukumäärä on myös vaikuttava, sillä niin Lamborghini, Ferrari, Porsche ja monet muut ovat saatavilla, kun rahaa on kerääntynyt. Alussa pääsee valitsemaan kolmesta ajokista, ja oma valintani oli Ford Mustang GT, jonka sitten koristin punaisilla vanteilla ja punaisilla penkeillä.

Monista kilpailuista mukana ovat ne tavalliset. Mukana on myös sprinttikisoja, joissa tavoitteena on päästä tietty matka tietyssä ajassa, ja näissä kisoissa saa pisteitä jokaisesta tarkistuspisteestä riippuen omasta sijoituksesta. Yksinkertainen logiikka on, että jos on ensimmäisenä useimmissa tarkistuspisteissä niin voittaa, mutta se tarkoittaa samalla sitä, että on kisattava vähän kovempaa ykköspaikasta, jos on johtava suurimmassa osassa tarkistuspisteitä vaan ei kaikissa. Mistään vallankumouksellisesta ideasta ei siis ole kysymys, mutta tuohan se hieman vaihtelua. Mukana on paljon muitakin kisoja ja peli on kaiken aikaa verkkoon kytkettynä, mikä tarkoittaa, että verkkotapahtumia muita pelaajia vastaan ilmaantuu joka paikassa karttaa. Muita tunnistettavia asioita ovat nopeusennätyksien rikkominen määrätyillä reiteillä, ja lisähaasteita laitetaan tarjolle tasaisesti, kun pelaaja saavuttaa paremman maineen.

Jatkuvan verkkoyhteyden vaatimus on hieman harmillista ja toivon, että olisi vain mahdollista pelata verkosta irrallaan, mutta tällaisen tien ovat pelinkehittäjät valinneet. Ajatuksena on se, että kohdattavat vastustajat ovat oikeita ihmisiä, kun sitten tekoäly ottaa niiden puuttuvien paikan. Omasta mielestäni en ymmärrä, miksi ei vain voi antaa pelaajille mahdollisuutta pelata verkosta irrallaan, ja sitten erikseen kytkeä verkkoyhteyttä päälle, kun sellaista itse haluaa.

Iso osa pelin vetovoimasta ja viihteestä on Hong Kong Islandilla ajamisessa. Saari on suuri ja vaihteleva, ja vaikka pilvenpiirtäjät yhdessä autioiden ympäristöjen kanssa saavat kaiken tuntumaan turhan paljon pelkältä taustamaisemalta, on niitä kauniita maisemia kaikkialla. Juuri mitään ylimääräistä kilkettä ei ole, joskin pelaaja voi voittaa tarroja, vaatteita ja rahaa, joilla voi päivittää ajokkiaan tai ostaa uusia lisätavaroita.

Test Drive Unlimited: Solar Crown ei ole mielestäni se, joka puskee Forza Horizonin avoimen maailman ajopelien kuninkaan pallilta. Se ei ole myöskään lähellä sen enempää ajotuntuman kuin ulkoisen asunkaan suhteen, mutta silti tarjolla on paljon viihdyttävää sisältöä, joihin sopii ottaa osaa, kun haluaa lähteä virtuaalisille teille kurvailemaan.