Viime vuonna Playstation 3:lle julkaistu The Last of Us oli monella tapaa merkkiteos. Maailman kaikki Vuoden Peli -palkinnot haalinut toimintaseikkailu nivoi yhteen koskettavan tarinan sekä ahdistavan selviytymiskauhun, jossa tunnelma oli jatkuvasti katossa. Nyt sama peli tuodaan uudelle sukupolvelle ehostettuna ja tehostettuna.
Pelin tarina alkaa reilu vuosikymmen sivilisaation tuhoutumisen jälkeen. Itiöitse leviävä sieni-infektio on ajanut ihmiskunnan nurkkaan, ja pahoin raadeltua sivistystä pidetään pystyssä jatkuvalla sotatilalla. Toisin kuin useimmissa apokalyptisissa peleissä, ihmisiä on selvästi enemmän kuin muutama kourallinen siellä täällä. Resurssipula on kuitenkin jatkuva, ja itsekkäät ihmiset ovat nopeasti osoittaneet olevansa toisilleen selvästi pahempi uhka kuin sienipilvet koskaan.
Lapsensa menettänyt Joel on kovaotteinen ihmisraunio, joka pysyy kasassa pelkkää pahansisuisuuttaan. Joelilta ei löydy empatiaa kenellekään ja sympatia on vain hassu sana, joka löytyy sanakirjasta termien "syfilis" ja "syöpä" välistä. Kylmäkiskoinen antisankari pestataan saattamaan teini-ikäinen Ellie toiselle puolelle runneltua Amerikkaa, halki hylättyjen kaupunkien joissa elää vain tartunnan mutatoimia ja hulluksi ajamia hylkiöitä. Aluksi toisiaan inhoava kaksikko alkaa vaarojen ja viikkojen vieriessä ystävystyä, kunnes parivaljakko on valmis tekemään toisen puolesta ihan mitä tahansa.
Juuri tarina on The Last of Usin sydän. Koskettava kertomus ei alleviivaa mitään, ei teeskentele, ei viljele kliseitä. Se on aikuisella maulla rakennettu matka, joka punnitsee ihmiselämän arvoa ja ihmisen petomaista luonnetta. Se on samaan aikaan sekä tunteellinen että jännittävä, voimakas että herkkä, ja juuri sen vuoksi sen brutaalin väkivaltaiset kohtaukset onnistuvat tuntumaan aidosti pahalta. The Last of Usin maailmassa ihminen on ihmiselle susi, ja jossa ihmiskunnan loppua edustavat sienihirviöt ovat se merkittävästi pienempi uhka.
Tarina ei tietenkään Remastered-painoksessa muutu, vaan parannukset keskittyvät enemmän mekaanisiin ja ulkoisiin seikkoihin. Ensimmäisenä The Last of Usin monista tehosteista osuu silmään luonnollisesti grafiikka. Visuaalista loistoa on selvästi työstetty runsain mitoin, ja alunperinkin hemmetin kaunis peli on nyt suorastaan lumoava. Teräväpiirtoon päivitetty peli antaa pelaajan leikitellä erilaisilla kuvafilttereillä, jotta tämä saa räpsittyä toinen toistaan häikäisevämpiä kuvankaappauksia. Korea ulkoasu saa myös ne runsaat pelottavat hetket tuntumaan entistä ahdistavammilta - Clicker-hirviön naksuminen on jo itsessään pulssia nostattava asia, mutta nyt kun otuksen rupinen ulkomuoto piirtyy ruudulle koko karmeudessaan... Huhhuh. Mahtavaa.
Graafinen päivitys ulottuu myös pelkkää pintaa syvemmälle. Toiminta nimittäin rullaa jouhevalla 60 ruudulla sekunnissa, mikä on paitsi silkkaa karkkia silmille, myös taistelukohtausten kannalta mitä oleellisin parannus. Sihtaaminen on selvästi helpompaa, kun tähtäin liikkuu pehmeästi ja sulavasti, eikä ruudun pykimisestä ole mitään tietoa. Tämä on oleellista ennen kaikkea moninpeliä jauhaessa, sillä nopeat refleksit ja tarkka sihti ovat jatkuvasti ratkaisevassa asemassa.
Naughty Dog on myös valjastanut PS4:n ohjaimen kosketuspainikkeen hyvin käyttöön ja antaa pelaajan plärätä tavaralistaansa sen avulla. Ratkaisu on vaivaton ja toimiva, ja vaatii selvästi vähemmän häiritsevää valikkorumbaa. Ohjaimen pikku kaiutinta voi myös käyttää soittamaan kentistä löytyviä äänikirjoja, mikä on pikantti pikku lisä. Myös se usein turhalta tuntuva valo ohjaimen pohjassa on saanut tärkeän tehtävän: lampun loiste havainnollistaa näppärästi miten huonossa hapessa Joel sattuu kulloinkin olemaan.
Remastered-version kruunaa kaikki lisäsisältö mitä peliin on julkaistu. Tämä sisältää kaikki myöhemmin lisätyt moninpelitilat, kartat, kentät sun muut herkut, jotka tuovat muutenkin addiktiiviseen moninpeliin merkittävän paljon lisäarvoa. Yksinpeliäkään ei unohdeta, sillä Remastered sisältää erinomaisen Left Behind -lisätarinan, joka valottaa Ellien taustaa. Kahden nuoren teinin selviytymiskamppailusta kertova Left Behind on ihan hemmetin hyvä lisäri kaikin puolin ja sen sisällyttäminen Remasteredin kylkeen on aplodien arvoinen temppu. Kokonaisuuden viimeistelee liuta Making of -ominaisuuksia, jotka avaavat hienosti miten peliä on tehty.
Näin periaatteessa The Last of Us Remastered on aivan sama peli kuin se alkuperäinenkin. Käytännössä se on kuitenkin paljon muuta kuin vain pelkkä paranneltu painos. Pintaa syvemmälle ulottuvat muutokset tekevät koko pelikokemuksesta sulavamman, ja pelin uskomaton graafinen taso saa seikkailun tuntumaan entistä enemmän elokuvalta. Remastered on ehdottomasti rahansa arvoinen paketti, etenkin jos PS3-versio jäi jostain syystä välistä. Ei ole epäilystäkään; viime konsolisukupolven parhaimmistoon lukeutuva peli on uudenkin sukupolven kermaa.