This is the Police 2

Pidin alkuperäisestä This is The Police -pelistä, ja ehkä enemmän kuin monet muut. Poliisisimulaatio Jack Boydin näkökulmasta käsitteli Freeburgin kaupungin korruptiota. Peli ei soveltunut kaikille, ja monotoninen pelattavuus alkoi käydä tylsäksi varsinkin lopussa. Jatko-osaan kehittäjä Weappy lupaili, että luvassa on enemmän poliisidraamaa ja enemmän pelillistä vaihtelua.

Ensimmäisessä pelissä keskiössä oli ennen kaikkea tarina, ja sama pätee myös jatko-osaan This is the Police 2. Jack Boyd on pakomatkalla Freeburgin tapahtumien jäljiltä, ja uuden poliisilaitoksen sisälläkin hän taistelee menneisyyden haamujaan vastaan. Tarina etenee pääasiassa kuvien ja animoitujen välivideoiden voimin. Taiteellista tyyliä tukee siedettävästi toteutettu ääninäyttely. Tarina itsessään ei ole kovinkaan jännittävä tai edes looginen. Lisäksi välivideot saattavat olla ajoittain liian mittavat melkein kuin muinoin Metal Gear Solid 4: Sons of Libertyssa konsanaan.

Edeltäjänsä tyyliin This is the Police 2 on hiottu poliisisimulaattori, joskin Boyd ei enää olekaan hän, joka määrää. Kaikki poliisiasemaa koskevat asiat täytyy miettiä, ja kovia päätöksiä täytyy tehdä. Esimerkiksi kollegan saadessa surmansa virantoimituksessa muut haluavat osallistua hautajaisiin, joka taas asettaa kyseiselle päivälle vajausta työvoiman suhteen. Hautajaisiin osallistumisen voi kieltää, mutta sen seurauksena oma väki ei välttämättä enää jatkossa tottele käskyjä. Pelaaminen on jatkuvaa tasapainoilua ihmisläheisen toiminnan ja tehokkuuden välillä. Suurin osa pelistä on rakennettu pitkien välivideoiden, kuulustelujen ja tutkintajaksojen, päätöksien teon ja taktisten toimintojen ympärille. Suurin osa toiminnoista on entisellään edellisestä pelistä, mutta uutta on taktinen elementti.

Saatavilla olevat tehtävät ovat selkeästi nähtävillä kartalla, ja toisin kuin tavalliset toimeksiannot, voi näihin mennä koska tahansa päivän aikana, kunhan se vain tapahtuu ennen päivän loppua klo 01 aamuyöllä. On tärkeää lähettää oikea henkilökunta oikeissa varusteissa, koska muuten homma voi olla ohitse varsin nopeasti. Toiminta on varsin samanlaista kuin esimerkiksi Xcom-peleissä, sillä omia yksiköitä ohjataan vuoropohjaisuuden hengessä. Tarkoituksena on riisua pahikset aseista, purkaa pommi tai mitä nyt sitten onkaan sillä hetkellä työn alla. Älykkäästi eteneminen on kaiken aikaa tärkeää. Jokaisen onnistuneen tehtävän jälkeen kyseisen poliisin asema nousee ja erilaisia kykyjä aukeaa valittavaksi. Ja jos poliisi sattuu kuolemaan tehtävän aikana, ei häntä saa enää koskaan takaisin.

Joskus voi olla vaikeaa tietää etukäteen, mitä keinoja tulee tehtävässä tarvitsemaan. Onneksi todistajien kanssa voi vaihtaa esimerkiksi säilykepurkkeja ja tupakkaa, jolloin he toivottavasti kertovat jotain tarpeellista tietoa: miten paljon pahiksilla on vartijoita, missä partioreitit kulkevat ja niin edelleen.

Valitettavasti todennäköisyydet tuntuvat olevan aina pelaajaa vastaan aivan kuten ensimmäisessäkin pelissä. Lisäksi tehdyistä valinnoista huolimatta pelaajaa tunnutaan aina rankaisevan jollakin tavalla. Tietenkin valinnoilla on aina seurauksensa, mutta tällaisessa pelissä sitä haluaisi tuntea voivansa olla voittaja edes joskus. Jatko-osa tuntuu myös hieman liian satunnaiselta. Esimerkiksi kerran tarjolla oli kolme tehtävää ja kaksi partiota. Laitoin partiot tehtäviin ja säästin merkityksettömimmäksi katsomani tehtävän viimeiseksi. Kävi kuitenkin niin, että ne kaksi tehtävää olivat vääriä hälytyksiä. Tämä on ehkä realistista, mutta samalla peli tuntuu rankaisevan pelaajaa loogisten päätöksien tekemisestä. Moinen ei ole kivaa.

Graafisesti This is the Police 2 on hyvin samanlainen kuin edeltäjänsä. Piirroselokuvamainen tyyli nojaa värikkyyteen, ja valikot on tehty suorastaan loistavasti. Ääniraita on niin ikään onnistunut, ja pelin aikana kuullaan paljon niin sireenien ulvontaa, poliisiradion puhetta kuin rentouttavaa jazziakin toimistossa istuessa. Osa ääninäyttelijöistä hoitaa työnsä oikein hienosti, kuten esimerkiksi Duke Nukemina tunnettu Jon St. John Jack Boydin äänenä.

This is the Police 2 on hyvin samanlainen kuin ensimmäinen peli. Harmillisesti Weappy olisi saanut keskittyä enemmän ensimmäisen pelin ongelmakohtiin. Näin ei kuitenkaan ole tehty, vaan peliin on lisätty lisää tavaraa luoden kokonaisuudesta entistäkin sekavamman. Ylipitkät välivideot tekevät rytmityksestä epätasaisen. Ensimmäisestä pelistä pitäneet saattavat saada iloa irti jatko-osasta, kunhan vain ovat valmiita sietämään joitakin kyseenalaisia lisäyksiä.