Timeshift

Tämä syksy on ollut räiskintäpelien luvattua aikaa. Halo 3, Orange Boxin pelit ja Call of Duty 4 ovat asettaneet riman korkealle. Timeshift ei yllä tähän joukkoon, mutta jotain uutta ja erilaista tarjottavaa sillä kuitenkin on.

Timeshiftissä hypätään Michael Swift -nimisen entisen sotilaan saappaisiin. Hallitus on valinnut Swiftin testaamaan kahta merkittävää keksintöä; ajanhallintaan tarkoitettua Quantum Suit-pukua ja aikakonetta Quantum Transporter-aikakonetta. Kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja Michael sinkoutuu vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa vallitsee täysi kaaos. Tarina on hyvin sirpaleinen. Välivideot eivät vie tarinaa selkeästi eteenpäin vaan pelaaja jää arvailemaan.

Timeshiftin erottaa muista ensimmäisen persoonan räiskintäpeleistä pelaajan mahdollisuus hallita aikaa Quantum Suitin avulla. Pelaaja voi hidastaa tai pysäyttää ajan, ja jopa kelata sitä taaksepäin. Näitä ominaisuuksia voi käyttää vain rajoitetun ajan kerrallaan, jonka jälkeen puvun pitää antaa latautua. Ajanhallinnan avulla taisteluun tulee erilaista ja hauskaa lisäsyvyyttä. Pelaaja voi esimerkiksi pysäyttää ajan ja käydä nappaamassa aseen suoraan vihollisen kädestä, tai juosta vihollisten vierelle ajan hidastusominaisuus päällä ja ampua lähes liikkumattomat viholliset ennen kuin he ehtivät edes kääntyä pelaajaa kohti. Peli alkaa kuitenkin toistamaan itseään nopeasti, sillä kaikki ajanhallintaan liittyvät herkut on nähty muutaman ensimmäisen kentän aikana.

Kentät ovat hyvin pitkälti kapeita ja suoraviivaisia väyliä, muutamaa helppoa ajanhallinnalla ratkaistavaa ongelmaa lukuun ottamatta. Etenkin pelin puolivälin tienoilla pelaamisesta tulee todella puuduttavaa tylsän kenttäsuunnittelun takia. Pelaajan tehtäväksi jää yleensä juoksu kentän läpi vihollisia tappaen päämääränään painaa jotain nappia tai vääntää vipua, jotta uusi ovi aukeaisi ja uusi kenttä voisi alkaa. Timeshift olisi ehdottomasti kaivannut vaikeampia ja mielikuvituksellisempia ongelmia ratkaistavaksi muuten tylsiä ja putkimaisia kenttiä jaksottamaan. Nyt ongelmat ovat lähinnä sellaisia, että pelaajan tulisi olla painamassa kahta nappia samanaikaisesti eri puolilla huonetta. Quantum Suit valitsee käytettävän ajanhallintaominaisuuden valmiiksi, joten pelaajan ei tarvitse paljon omia aivojaan käyttää.

Timeshift tarjoaa pelaajalle käytettäväksi joukon erilaisia aseita. Pelaaja pystyy kantamaan mukanaan kolmea asetta ja muutamaa kranaattia samanaikaisesti. Aseet eivät ole ollenkaan tasapainossa ja muutamaa kohtaa lukuun ottamatta pelin pääsee helposti läpi kahta asetta käyttämällä. Toinen näistä aseista on jousipyssy, joka on ehdottomasti pelin epäreiluin ase. Jousipyssy ampuu räjähtäviä nuolia, jotka jäävät vihollisiin kiinni ja tappavat yhdestä osumasta. Tähän kun vielä lisätään ajan pysäyttäminen, ajan hidastaminen ja kiikaritähtäin, ei vihollisten päihittäminen voisi olla enää helpompaa. Toinen tehokas ase on haulikko, joka toimii kätevästi lähietäisyydeltä ajan pysäyttämisen tai hidastamisen avustamana. Ammuksista ei ole missään vaiheessa pulaa, sillä ammuslaatikoita löytyy joka kentästä ja vihollisten jättämät aseet ja panokset voi napata mukaansa.

Pelin graafinen taso pitää pintansa muiden pelien joukossa. Jo ensimmäisessä kentässä, ajan pysähtyessä ja vesipisaroiden jäätyessä ilmaan raunioituneen kaupungin kaduilla, on näkyä pakko jäädä ihastelemaan. Huomion ansaitsevat myös vaikuttavasti toteutetut räjähdykset. Hienoa kokonaiskuvaa vahvistaa äänimaailma. Mitään vau-elämyksiä se ei aiheuta, mutta toimii juuri niin kuin pitääkin; aseet räiskyvät, sade ropisee, miehet jakavat käskyjä ja huutavat taistelun melskeessä.

Yksinpeli on pelattu läpi noin kymmenessä tunnissa, mutta toimiva, enimmillään 16 pelaajan moninpeli pidentää pelin ikää mukavasti. Moninpeli tarjoaa 6 erilaista pelimuotoa; perinteisten tappomatsien ja lipunryöstön lisäksi tarjolla on yksi yhtä vastaan pelimuoto, sekä kaksi juuri tähän peliin räätälöityä pelimuotoa: King of Time ja Meltdown Madness. Moninpelin mielenkiintoisin ominaisuus on yksinpelistä tuttu ajan hallinta, joskin se on toteutettu moninpelissä hieman toisella tavalla. Pelaajalla on käytettävissään "aikakranaatteja", joita heittelemällä pelaajat voivat muodostaa kuplia joiden sisällä aika hidastuu, pysähtyy tai kelautuu taaksepäin. Tämä luo aivan uuden strategisen elementin moninpeliin. Myös aseet ovat paremmin tasapainossa moninpelissä kuin yksinpelissä. Yksinpelissä ylivoimainen jousipyssy ei moninpelissä ole mikään erikoinen ase, koska ihmispelaajaan osuminen on paljon vaikeampaa.

Timeshift ei valitettavasti säväytä tarpeeksi ollakseen tulevan joulun hittipeli. Se kuitenkin tarjoaa hyvää, vaikka hieman itseään toistavaa, räiskintäviihdettä syksyn huippujulkaisujen välissä. Hyvin toteutettu ajanhallintajärjestelmä ja toimiva moninpeli eivät riitä kokonaan paikkaamaan epäselvästi kerrotun tarinan puutteita ja tylsiä putkimaisia kenttiä.