Suomi
Gamereactor
arviot
Tomb Raider

Tomb Raider: Definitive Edition

Vauhdikas toimintaseikkailu niille, jotka missasivat sen viime vuonna.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Vuodentakainen Tomb Raider oli sarjan pitkään kaipaama rebootti, joka potkaisi vanhan ja kulahtaneen Lara Croftin ovesta ja otti neidon nuoren ja kokemattoman version tarinansa tähdeksi. Uusi ympäristö, uudet mekaniikat, kokonaan uusi tyyli. Näillä eväin Crystal Dynamics loihti yhden vuoden jännittävimmistä toimintaseikkailuista, josta ei puuttunut henkeäsalpaavia hyppyjä eikä brutaalia toimintaa. Jos siinä jokin oli pielessä, niin vähän liian vahva ohjaus elokuvamaiseen suuntaan, mikä jätti pulmanratkonnan ja raunioiden tutkimisen satunnaisten sivujuonteiden rooliin. Jos peli on edelleen kokematta, aukon paikkaamiseen tarjoutuu nyt hyvä tilaisuus PS4:llä tai Xbox Onella Tomb Raider: Definitive Editionin muodossa.

Definitive Edition on sama peto pienellä tvistillä. Päällimmäisenä ovat tietenkin parannetut grafiikat, jotka antavat Tomb Raiderille uuden sukupolven säväyksen. Lisäksi mukana on ekstrasisältöä, joka valitettavasti koostuu jo julkaistuista lisäosista sekä yhdestä ennakkotilaajille varatusta luolastosta (Tomb of the Lost Adventurer). Näiden ohella Definitive Edition tukee äänikomentoja ja artefaktien pyörittelyä Kinectillä.

Tomb Raider
Yamatain asukeilla on perin synkeitä rituaaleja.

Parannukset eivät ole niin isoja, että ne oikeuttaisivat pelin oston toiseen kertaan, mutta ne kyllä tekevät uusintajulkaisusta nimensä mukaisesti pelin definitiivisimmän version. Jo yksistään grafiikkaan tehdyt parannukset asettavat uutukaisen erilleen vanhan sukupolven versioista tavalla, jota ei voi olla arvioimatta irrallaan tarinallisesta kontekstista.

Tämä on mainos:

Tomb Raider kertoo vasta valmistuneen Lara Croftin tutkimusmatkasta mystiselle Yamatain saarelle. Ennen kuin ryhmä onnistuu rantautumaan, alus haaksirikkoutuu ja meri huuhtoo ryhmän hajalleen rääppimään selviytymistarvikkeita kartoittamattomassa ympäristössä. Pelin alkuvaiheissa Laran on muun muassa surmattava eläimiä saadakseen ruokaa. Heti kättelyssä käy myös selväksi, ettei saari ole ihmisistäkään autio, vaan sillä toimii jonkinlainen sotilaallinen voima sekä perin häijyjä okkultisteja.

Kallioinen Yamatai avaa eteen tuon tuostakin jylhempiä näkymiä samalla, kun tarina kerää voimia pudottaa muun muassa lentokoneen maahan. Jotain hyvin kummallista on meneillään, ja siinä sivussa Lara joutuu elämänsä höykytykseen liukuessaan pakoon suihkumoottoreita, roikkuessaan kielekkeillä ja liidellessään metsän halki laskuvarjolla.

Koska juuri visuaalisuus antaa vauhdikkaalle seikkailulle sen elokuvamaisen tehon, graafiset parannukset eivät jää turhiksi. Definitive Editionissa on uusittu hahmomalleja, jotka näyttävät enemmän eläviltä ihmisiltä, ja elävyyttä on saatu myös oleellisimpiin luonnonelementteihin. Tuli näyttää enemmän tulelta, kasvit heilahtavat niitä sivutessa ja kura ja veri tahrivat realistisemmin Laran ihoa. Kun ukkosmyrsky tärskäyttää nenän edestä puun palamaan, rajuus ja kauneus iskevät kättä päälle niin, että pelaajalla varpaat käpristelevät.

Tomb Raider
Mayday, mayday! Miten täältä saarelta pääsee pois?
Tämä on mainos:

Paluu alkuperäiseen PC-versioon on yllättävän karu (ja vanhan sukupolven versioihin vielä karumpi), koska kaikki näyttää jotenkin kalpeammalta kuin Definitive Editionissa. Harmillisesti Square Enix ei ole päivittänyt PC-versiota vuoden aikana tehdyillä ehostuksilla, koska tarkkuudessa ja sulavuudessa PC pitää edelleen etumatkaa. Definitive Edition PC:llä olisi varmasti pelin upein versio, mutta nyt tuota titteliä saavat pitää PS4 ja Xbox One, joilla grafiikkaa on osuvasti korostettu kontrasteja ja efektejä hienosäätämällä.

Lara näyttää Definitive Editionissa hieman särmemmältä ja aikuisemmalta kuin alkujaan, mikä on lopulta vain hyvä asia tarinaan nähden. Muutos ei kuitenkaan poista outoa epäsuhtaa tarinan ja pelin välillä seikkailun alkuvaiheissa, kun Lara säälii ensimmäistä tappamaansa eläintä ja järkyttyy ihmisen ampumisesta vain tykittääkseen näitä minuuttia myöhemmin kasakaupalla. Pisteiden saaminen eläimiä surmaamalla on aina ollut uuden Tomb Raiderin outouksia, eikä sitä ole muutettu tähän osaan.

Tomb Raider
Köysirata vauhdittaa liikkumista.

Uusintajulkaisua edeltävissä keskusteluissa on liikaa kiinnitetty huomiota Playstation 4:n ja Xbox Onen eroihin. Toisen version heikkous on tietenkin mitä otollisin pohja tunnekuohuisille konsolisodille, mutta vaikka ero paperilla näyttää isolta, mielessä kannattaa pitää, että kumpikin versio on käytännössä yhtä pelattava.

Tarkemmin sanottuna Xbox One -versio on lukittu 30 kuvaan, kun taas PS4 versio seilaa vapaammin 30-60 kuvan välillä - pysytellen onneksi useimmiten skaalan yläpäässä. Xboxilla saa siis vähän hitaamman mutta tasaisemman ruudunpäivityksen ja PS4:llä nopeamman mutta myös vaihtelevamman. Jos kumpikin konsoli löytyy, PS4-versio lienee kannattavampi valinta, mutta grafiikka on Xboxillakin erittäin vaikuttavaa.

Pelistä löytyy tarinan ohella myös moninpeli, mutta melko persoonaton tappomatsimeininki ei ole Tomb Raiderin vahvinta antia. Julkaisijapuolelta joskus kuulee pahoiteltavan, etteivät pelkät yksinpelit tahdo myydä, ja juuri siltä Tomb Raiderin moninpeli tuntuukin: kaupallisista syistä mukaan ympätyltä lisäkkeeltä, jotta nettipelejä palvova ostajakuntakin saataisiin pelistä kiinnostumaan. Harmillisesti tämän version bonuskentät ovat juuri moninpelin lisäosia, jotka eivät sattuneesta syystä hirveästi jaksa lämmittää.

Tomb Raider
Muutamat fysiikkapohjaiset pulmat saavat toivomaan, että niitä olisi enemmänkin.

Muutoksia ja lisäsisältöä olisi saanut olla enemmän, jotta pelin kerran pelanneiden kannattaisi harkita uudelleenhankintaa. Hienosta kuorrutteesta huolimatta sisältö on sama, eikä vanhan polven jäänteitä voi täysin olla huomaamatta. Siinä missä TressFX pörröttää kyllä tukkaa ja fysiikat saavat jousipyssyn nuolet keikkumaan selkäkotelossa, jotkin quick time eventit näyttävät vertailussa harmittavan kankeilta ja tuottavat satunnaisia äkkikuolemia. Jos nämä eivät innostaneet alkuperäisessä osassa, eivät ne innosta nytkään.

Toisaalta on korostettava, että Tomb Raiderissa riittää vaihtelua ja tahditus on suurelta osin kunnossa. Ainoastaan jotkin räiskintäosuudet tuntuvat turhan pitkiltä, mutta niitä vastassa on aina myös jännittävämpiä hiippailutilanteita, pieniä aivopähkinöitä ja tuulisten tunneleiden nuuskimista. Peli liikkuu koko ajan eteenpäin ja heittää silmille jatkuvasti jotain uutta Laran kamppaillessa vimmatusti selviytymisestään.

Tomb Raider: Definitive Edition ei ole ongelmaton, mutta se on silti yksi viihdyttävimmistä peleistä uuden sukupolven konsoleilla, joille on vielä nihkeästi pelattavaa. Pelin viime vuonna ohittaneille kyseessä on ehdottomasti hieno kokemus, joka vie kenties lähimmäs uuden sukupolven Unchartedia ennen Uncharted 4:n julkaisua.

Tomb Raider
Tomb Raider
Tomb Raider
Tomb Raider
Tomb Raider
Tomb Raider
Tomb Raider
Tomb Raider
Tomb Raider
Tomb Raider
Tomb Raider
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Parannetut grafiikat korostavat hahmojen ja maailman elävyyttä, vahva tunnelma, seikkailu itsessään on edelleen täynnä jännittäviä vaihteita.
-
Elokuvamaisuus työntää rauniokomppauksen sivuosaan, ei tarpeeksi uutta pelin jo pelanneille.
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Käyttäjäarviot

  • Kopio
    Peli sijoittuu Lara Croftin ensimmäiseen oikeaan seikkailuun jonka oli tarkoitus olla yksinkertainen arkeologinen tutkimusretki Japanin saaristossa.... 8/10

Aiheeseen liittyviä tekstejä

4
Tomb Raider: Definitive EditionScore

Tomb Raider: Definitive Edition

ARVIO. Kirjoittaja Kimmo Pukkila

Parannukset eivät ole niin isoja, että ne oikeuttaisivat pelin oston toiseen kertaan, mutta ne tekevät uusintajulkaisusta pelin definitiivisimmän version.

Tomb RaiderScore

Tomb Raider

ARVIO. Kirjoittaja Jonas Elfving

Uusi Tomb Raider käynnistää sarjan alusta, kun nuori Lara Croft haaksirikkoutuu mystiselle saarelle.



Ladataan seuraavaa sisältöä