Transformers: Dark of the Moon

Kyllähän High Moon Studios pystyy parempaan, se nähtiin jo viime vuonna War on Cybertronin merkeissä, joka yllätti kaikki laadullaan. Vaikka Gears of Warin lainat olivatkin selvästi nähtävillä, oli se yksi parhaista Transformers-peleistä koskaan.

Tämä täytyi mainita, koska sama kehittelijä on nyt tehnyt tämän. Taas yksi hanurista repäisty leffapeli, jonka puutteet ovat selvästi syntyneet kehittelyajan vähyydestä. Se on sääli, koska olisimme todella halunneet nähdä mitä kehittelijä olisi saanut aikaan ilman Michael Bayn ruoskaa tanssimassa selkänahallaan.

Transformers: Dark of the Moon on tarkoitettu tässä kuussa ilmestyvän elokuvan alustukseksi, joka johtaa siihen täysmittaiseen sotaan jota trailereissa on hehkutettu. Vaihteeksi tämä tuntuu ihan hyvältä idealta, koska tarinassa on runsaasti aukkoja, joihin tällaisen välipelin voi sijoittaa.

Kampanja on jaettu seitsemään lukuun, ja jokainen niistä tarjoaa uuden transformerin ohjailtavaksi. Tarina loikkii edestakaisin Autobottien ja Decepticonien välillä, joskin molemmat osapuolet ovat lukeneet samaa "Geneeriset tekoälyhyökkäykset" -oppikirjaa.

Robottien muuntautumiskyky hälventää hieman tätä vaihtelun puutetta. Eri ajoneuvojen turboboostit pystyvät kaatamaan kookkaitakin vihollisia, ja tästä pienestä mutta mielenkiintoisesta pelimekaniikasta olisi voinut saada paljonkin irti jos sen hiomiseen vain olisi ollut riittävästi aikaa.

Ajoneuvona pelaaminen on paljon viihdyttävämpää kuin isona robottina, joka tuntuu olevan pysyvästi jumissa ensimmäisellä vaihteella. Kolmas stealth force -muoto on jotain näiden kahden väliltä, ja antaa pelaajan pörrätä vihollisten ympärillä ja lasketella näihin loputtomasti luoteja. Koska siitä puuttuu robotin hitaus ja ajoneuvon epätarkkuus, on se täysin epätasapainossa muihin muotoihin verrattuna, ja rikkoo pelin tempoa ja tahditusta pahasti.

Toinen ongelma lepää pelin kenttäsuunnittelussa. Kentät ovat kovin tiukkoja ja rajoittavia verrattuna War on Cybertronin kookkaampiin taistelukenttiin, ja koko juttu haiskahtaa enemmänkin kiireen kuin pelifilosofian ohjaamalta ratkaisulta. Dark of the Moon häviää myös co-op -pelimuodon puutteella vanhemmalle veljelleen.

Mukana on toki moninpeli, mutta ikävä suunnittelu ja geneeriset pelimuodot varmistavat ettei se päädy kenenkään top kymppiin aivan heti. Kun tähän lisätään vielä huonot grafiikat ja pitkät latausajat, tulee pelistä kaatopaikkakamaa. Onneksi se ei tule olemaan siellä yksinäinen, koska sitä odottavat sellaiset raskassarjalaiset kuten Terminator: Salvation, Iron Man 2, sekä muut Transformers-leffapelit. Jäämme odottelemaan seuraavaa "oikeaa" Transformers-peliä High Moonilta, joka ei kärsi niistä rajoituksista jotka pilasivat Dark of Moonin.