Suomi
Gamereactor
arviot
Uncharted 4: A Thief's End

Uncharted 4: A Thief's End

Nathan Draken paluu viimein testissä.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Railakas Uncharted-sarja on kuin tykittäisi Indiana Jonesia suoraan suoneen. Nathan Draken seikkailuista ei vauhtia ja vaaratilanteita puutu, ja pelejä kehittänyt Naughty Dog on osoittanut lukuisia kertoja olevansa mestari luomaan sekä näyttäviä ympäristöjä, kiinnostavia tarinoita että koskettavia hahmoja.

Toisin kuin sarjan aiemmat osat, Uncharted 4: A Thief's End ei ole peli kunnianhimosta, uteliaisuudesta ja aarteidenetsinnästä vaan luopumisesta. Keski-ikään ehtinyt Nathan on nähnyt ja kokenut kovia, eivätkä kaikki arvet ole näkyviä. On ollut hyvä hetki ripustaa seikkailunhalu naulaan ja ottaa surkeasti palkattu roskaduuni ja mennä naimisiin.

Vaikka veri välillä vetääkin vanhoille poluille, mies pysyttelee tiukasti turvallisessa ja tylsässä elämässään. Kun Nathanin kuolleeksi luultu veli Sam saapuu yllättäen vieraisille ja tuo mukanaan liudan ongelmia joita ei voi paeta, Nathanilla ei ole vaihtoehtoja. On pakko lähteä sille kuuluisalle viimeiselle keikalle ja etsiä kuuluisan merirosvo Henry Averyn kadonnut kulta-aarre. Koska pelissä on kyse luopumisesta ja kaiken loppumisesta, kaikki eivät matkasta selviä. Juuri tämä lopullisuuden tunne antaa pelille sen tunteikkaan sydämen.

Uncharted 4: A Thief's EndUncharted 4: A Thief's End
Tämä on mainos:

Kun Nathan juttelee veljelleen, jälleennäkemisen ilon alla tuntuu erkaantumisen ja vieraantumisen haikeus. Kun keskustellaan Elena-vaimon kanssa, Nathanin rakastavissa sanoissa on myös tyytymisen paino. Nämä tunnelataukset ovat mestarillisen hyvin kätketty huumorin alle, mutta ne vihlaisevat juuri oikeassa kohdin, ja usein mukavan syvään.

Uncharted-peleissä parasta onkin aina ollut hahmojen kemia ja dialogin luontevuus. Tässä suhteessa neljäs osa ei todellakaan petä. Nolan North, Emily Rose ja Richard McGonagle tuntevat sekä omansa että toistensa roolit kuin omat taskunsa, ja se sekä näkyy että kuuluu. Iso kiitos kuuluu myös kasvoanimaatioille, jotka kykenevät välittämään pieniäkin ilmeiden häivähdyksiä, ja sitä myötä myös hahmojen ruumiinkielen merkitys saa enemmän tilaa.

Voisikin hyvällä omallatunnolla sanoa, että Uncharted 4: A Thief's End on parhaimmillaan silloin, kun se antaa pelaajan seikkailla vapaasti ja nauttia sekä maisemista että iskevästä naljailusta.

Toimintakohtauksiakin on runsaasti, sillä Uncharted ei olisi Uncharted, jos hengenlähtö ei olisi jatkuvasti hiuskarvan varassa. Naughty Dogin kyky laatia todella näyttäviä ja hengästyttäviä tilanteita on vertaansa vailla. Sitä todella tuntee tempautuvansa mukaan hurjaan seikkailuun, jossa pärjää vain koska on sekä todella onnekas että ajoittaa nappien hakkaamisen oikein.

Tämä on mainos:

Todellisuudessa pelimekaniikka on kuitenkin ihanan armelias. Vaikka Nathan aina pelastuukin liki varmalta kuolemalta vain hyvin täpärästi, todellisuudessa se viime tipassa tehty hurja loikka vaatii pelaajalta lähinnä suurpiirteistä suoritusta. Juuri se, että peli on jatkuvasti pelaajan puolella eikä tätä vastaan tekee Unchartedista niin nautittavan, sillä meno ei kompastele mataliin kynnyksiin tai sekunnin murto-osia laskeviin reaktiopeleihin. Jos henki sattuukin lähtemään, edellinen tallennuspiste on ehkä kymmenen sekuntia takanapäin

Pelin armeliaisuus näkyy myös räiskintäkohtauksissa. Silmille vyöryvä konnakatras on usein sangen tuuhea, mutta koska Nathan kestää rankaisua hyvän tovin ja ammuksia piisaa, pyssyttely ei äidy vaikeuden puolesta turhauttavaksi. Suojien käyttäminen on silti suositeltavaa, sillä se paitsi näyttää ja tuntuu hyvältä, myös helpottaa vainolaisten viimeistelemisessä.

Vaikka ammuskelua onkin vähemmän kuin sarjan aiemmissa osissa, sitä on silti välillä vähän rasittavan paljon. Mukana on kuitenkin yksinkertainen hiiviskelymekaniikka, jolla rätinät voi välillä välttää. Peli jättää kuitenkin räiskyttelyjen väliin runsaasti hengittelyaikaa ja keskittyy oleelliseen eli tarinaan.

Suvantokohdissa pelaaja pääsee seikkailemaan kentissä kohtuullisen vapaasti. Usein oikean reitin löytäminen vaatii pienen hetken, mutta eteneminen ei koskaan tyssää kätketyn reitin hakemiseen. Nathan myös kiipeilee täysin ongelmitta huikeilla ja jyrkillä kallioilla. Jälleen kerran Naughty Dog luo illuusion vaarallisuudesta kerrassaan nerokkaasti: Nathanin toiminta näyttää ja tuntuu pähkähullulta mutta varmaotteiselta, mutta kun sormien alta lähtee yllättäen pala kalliota, sitä aidosti säikähtää. Juuri tällainen pieni arvaamattomuus luo kevyenkin seikkailun alle todella vahvan vaaran alavireen, mikä pitää pelaajan varpaillaan ja kiinni pelissä.

Siinä missä yksinpeli keskittyy tarinaan ja tunnelmaan, moninpelissä homma repeää täydeksi kaaokseksi. Toimintaa ja uhkia piisaa joka suunnalta, kun joukkuepohjaisessa ammuskelussa pitää pitää sekä omasta että kavereiden nahasta huolta. Toiminnassa on yllättävän paljon taktikointia mukana, ja suin päin rynniminen vain tarjoaa vastustajille mahdollisuuden kyykyttää varomatonta reippaalla kädellä. Otteluista kerättyä valuuttaa voi käyttää kesken matsien antamaan omalle joukkueelle pieniä etuja, mutta ne on tasapainotettu erinomaisesti. Kaiken kaikkiaan moninpeli vaikuttaa erittäin kiinnostavalta ja mukaansatempaavalta lisältä, joka tarjoaa tyystin erilaista vauhdikkuutta kuin itse emopeli.

Uncharted 4: A Thief's End on upea lopetus Uncharted-sarjalle. Se on koskettava, tunnelmallinen, tunteikas, kiehtova, hurjapäinen, värikäs, hauska ja ennen kaikkea viihdyttävä kokonaisuus. Se on helposti yksi parhaista Playstation 4:n peleistä, ja ehdottoman nautittava kokemus. Sitä on helppo suositella kenelle tahansa, joka pitää elokuvista ja/tai peleistä yhtään. Koska kyseessä on sen verran leffamainen seikkailu täynnä vauhtia, vaaratilanteita ja nerokkaita onelinereitä, siitä voi hyvin nauttia myös kaveriporukassa tai kahdestaan.

Uncharted 4: A Thief's EndUncharted 4: A Thief's End
HQ
HQ
HQ
10 Gamereactor Suomi
10 / 10
+
Hahmojen kemia, Nolan Northin tuoma tunnelataus Nathan Draken sielunelämään, vauhdikasta menoa alusta loppuun, kauniit ja monipuoliset maisemat, hulppea 15 tunnin kesto, erinomainen moninpeli
-
Vähänlaisesti etenemisreittejä, viholliset ovat välillä ärsyttävän kestäviä
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä