VR Ping Pong Pro

En ole koskaan tykännyt pingiksen pelaamisesta. Pallo ei tunnu koskaan menevän sinne, minne sitä tähtää ja saa olla tyytyväinen, jos edes yhden syötön saa verkon toiselle puolelle. Videopelaaminen on taas itselläni sujunut huomattavasti paremmin, joten ajattelin Merge Gamesin VR Ping Pong Pro'n testaamisen vihdoinkin poistavan lapsuuteni traumat lajin parissa. Toisin kävi.

VR Ping Pong Pro on nimensä mukaisesti kaikessa yksinkertaisuudessaan juurikin pelkkää pingiksen peluuta. Move-ohjain toimii mailana ja tarvittaessa toisen Move-ohjaimen voi hyödyntää syöttökätenä. Säännöt ovat tutut niille ketkä ne entuudestaan tuntevat, mutta itse olisin tarvinnut pientä muistutusta, jota peli ei kuitenkaan tarjonnut pisteiden laskemista enempää.

Pelin fysiikat on mallinnettu todella tarkasti, joka ehkä on suuri syy, miksi peli ei sujunut. Peli huomio tarkasti palloon kohdistuvan lyöntivahvuuden ja mailan kulman saaden pallon reagoimaan lyönteihin realistisesti. Omat lyöntini välittivät palloa lähinnä taivaalle tai sivuille pitkälle pöydän lähimaastossa.

Autenttinen pelituntuma saa vertaisensa audiovisuaalisen toteutuksen VR Ping Pong Pro'ssa. Grafiikka on todella yksityiskohtaista ja tyylikästä. Realistista ilmettä hakeva peli piirtää pöydän ja pallon lisäksi taustat todella näyttäviksi. Kahdeksan eri ympäristöä, missä pingistä voi pelata, vaihtelevat autotallista japanilaiseen puutarhaan. Ympäristöt eroavat toisistaan mukavasti ja ovat toinen toistaan näyttävämpiä. Äänipuoli kaikessa minimalistisuudessaan on myös kovin aito huomioiden jopa kentän ympäristön missä peliä pelataan. Pallon naputus on kuin oikeaa pingismatsia kuuntelisi ja taustahäly istuu hyvin pelattavaan ympäristöön.

Näyttävän ulkoasun vastapainoksi pelissä on oudon epätarkat tekstit. Valikkojen tekstit ovat monessa paikassa liian pienet PSVR:n resoluutiolle tehden kirjaimista sumeita. Pelin valikot ovat muutenkin todella huonosti suunnitellut. Mailan asennon ja pelaajan sijainnin säädöt pitää tehdä sivulle katsoen, jolloin ei näe säätöjä nysvätessä, miten ne vaikuttavat. Valikossa jokainen ympäristö on nimetty "One Player" -tägillä ja moninpelitila vaatii PSN+ -palvelun, jonka tarjoamiseen peli kaatuu aina joka kerta. Peli ei myöskään hyväksynyt pääohjaimeksi, eli mailaksi, kuin tietyn Move-ohjaimen, joka ei tietystikään ollut kahdesta täysin samanlaisesta ohjaimestani se ensimmäinen valintani. Tämä aiheutti usean minuutin ihmettelyn, kuinka saada peli käyntiin, kun peli ei reagoinut millään tavalla toiseen Move-ohjaimeeni tai Playstationin tavalliseen ohjaimeen.

Jos tavallinen pingiksen peluu ei lämmitä, on VR Ping Pong Pro'ssa myös erillinen Arcade-tila. Tässä pelihallitilassa pelaaja pääsee kokeilemaan erilaisia tarkkuusharjoitteita ja bileversioita pingiksestä. Tarjolla ovat muun muassa liikkuvaan maaliin osuminen ja virtuaalipullojen kaatelu pingissyötöin. Lukuisat eri pelimuodot ovat ihan hauska lisä kokonaisuuteen, tosin jokaisen haasteen erillinen lataus valikoiden kautta on harmittavan aikaa vievää puuhaa.

Pingis on näköjään pingis, vaikka sen virtuaaliympäristössä pyörittäisi. Teknisesti homma on hienosti hallinnassa VR Ping Pong Pro'ssa, minkä ansiosta en viihtynyt sen parissa sen enempää kuin oikeankaan pingispöydän äärellä. Mutta lajista kiinnostuneiden luulisi olevan enemmän kuin innoissaan tästä mahdollisuudesta paukutella palloa menemään omassa olohuoneessa, jonne oikea pöytä ei edes mahtuisi. Meno on sen verran autenttisen oloista, että hatunnosto tekijöille. Miinuspisteitä ropisee kuitenkin huonosti suunnitellusta valikosta ja muutamista bugeista.