Wario Land: The Shake Dimension

Muutaman viime vuoden ajan lähes pelkästään minipelikokoelmissa nähty Wario saa pitkän tauon jälkeen jatkoa alkuperäisille seikkailuilleen. Wario Land: The Shake Dimension on sarjan ensimmäinen kotikonsolilla nähtävä osa, mutta siitä huolimatta juuri mikään ei ole muuttunut.

Wario, tuo Marion keltahattuinen vastakohta, on Nintendo-hahmoksi erikoinen tapaus. Wario on nimittäin ahne, röyhkeä ja äärimmäisen itsekäs. Tällä kertaa ilkeä Shake King on kaapannut kuningatar Mereldan ja iloiset Merflesit siinä sivussa, mutta Wario saadaan kiinnostumaan asiasta vasta kun selviää, että ryöstöretkellä kateisiin joutui myös pohjaton säkillinen kultakolikoita. Aarteenmetsästys voi siis alkaa ja jos siinä sivussa satutaan joku myös pelastamaan, niin eihän siitä haittaa ole, varsinkaan jos pelastetusta on apua matkan jatkumiseen.

Alkuperäiset Wario Landit olivat käsikonsoleille suunniteltuja kaksiulotteisia tasohyppelypelejä ja tässä suhteessa The Shake Dimension ottaakin rohkean askelen eteenpäin. Kolmiulotteisuus on hylätty kokonaan ja niinpä Wario loikkii, taklaa, runnoo ja rusikoi kaksiulotteisesti myös television ruudulla. Tästä huolimatta - tai kenties johtuen - Wario Land on graafisesti yksi upeimmista Wiillä nähdyistä peleistä. Käsinpiirretty ulkoasu on animoitu kerrassaan upeasti, visuaalinen suunnittelu on vähintäänkin kohdillaan ja oikeastaan ensimmäistä kertaa ikinä jälki ruudulla on itse toiminnankin aikana kuin suoraan piirretystä elokuvasta. Vastaavasti äänipuoli on huomattavasti tavanomaisempaa tavaraa, eikä jää mieleen muuten kuin Warion jo legendaarisiksi muuttuneiden lyhyiden tokaisujen osalta.

Kenttien kaava on selkeä. Jokaisen tason lopussa odottaa vangittu Merfle, joka vapauttamisen jälkeen tulee muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kiikuttaa takaisin kentän alkuun niin nopeasti kuin mahdollista. Kaikkiin pelin kenttiin on lisätty vaihteleva määrä vapaaehtoisia tehtäviä, kuten tietyn vihollisen liiskaaminen tai Merflen kanssa pakeneminen mahdollisimman nopeasti. Lisäksi kentissä on piilotettuja aarrearkkuja, useita salaisia kolikkokätköjä ja onpa pelissä myös runsas määrä todella hyvin piilotettuja kenttiäkin. Tasosuunnittelu on muutenkin Nintendolle ominaiseen tyyliin pääsääntöisesti erinomaista.

Vaikka ylimääräistä tekemistä on vähintään kiitettävästi, riippuu pelin kesto liian paljon pelaajan motivaatiosta lähteä salaisuuksia etsimään. Jos tyytyy vain juoksemaan kentät läpi piiloista piittaamatta, tulee pelin loppu vastaan jo muutamassa tunnissa. Kaiken lisäksi pelin läpäisy tällä tavoin on todella helppoa. Vaan jos etenkin haasteita ja piilotettuja kenttiä lähtee etsimään, tulee kokeneeltakin pelaajalta helposti itku. Jo alkupäässä muutaman haasteen suorittaminen vaatii täydellistä suoritusta onnistuakseen, mikä on etenkin aikarajoitetuissa tehtävissä ihan mahdottoman mukavaa. Salaiset kentät ovat vaikeustasoltaan kertakaikkisen hirmuisia, vaikkei tehtäviin koskisi pitkällä tikullakaan. Lisäksi niiden löytäminen vaatii enemmän tuuria kuin taitoa, vaikka peli niiden olinpaikasta varovaisesti läpipeluun jälkeen vihjaakin. On tietysti ihan kiva, että retrohengestään elävä peli tarjoaa pelaajalleen myös retrohenkistä haastetta, mutta kultaisen keskitien puuttuminen on ärsyttävää.

Ainut varsinainen uudistus Wario Land -konseptiin on huikean yllättävästi liikeohjaus. Peruspeli hoituu pitämällä ohjainta NES-henkisesti poikittain. Kun vastaan tulee kolikkosäkki, ravistetaan ohjainta rajusti. Sukellusveneen ja junanvaunun ohjaus kuten myös heitettävien esineiden lähtösuunnan määritys tapahtuu keikuttamalla ohjainta kivasti. Maailmalla liikeohjausta on moitittu epätarkaksi ja hankalaksi, mutta itse en kokenut minkäänlaisia vastoinkäymisiä kontrollien vuoksi. Päinvastoin ohjaus pureutuu selkärankaan alta aikayksikön ja pelaaminen on mukavaa.

On hieman nurinkurista, että tyylillisesti rohkea peli pistää päänsä pensaaseen pelisuunnittelussa. Kaikki, mitä The Shake Dimension tarjoaa, on nähty jo aiemmissa sarjan osissa ja peli tuntuu muutenkin tarraavan liiaksi genren perinteisiin. Vaikka liikeohjaus toimiikin, on se varsinaisena uudistuksena lähinnä kuriositeetti. Ainuttakaan uutta temppua ei sitten edellisen osan ole opittu. Wario on hahmo, jolla olisi pokkaa olla omaperäinen mutta minkäs teet.

Natinasta huolimatta Wario Land: The Shake Dimension on hyvä peli ja hankinnan arvoinen varsinkin jos sarjan edelliset osat eivät ole tuttuja. Pelinä se kampittaa kevyesti kolme edellistä Wario-loikintaa, mutta ensimmäisten Wario Landien mestarillisuudesta The Shake Dimension voi valitettavasti vain haaveilla. Wario ansaitsee enemmän, joten toivon mukaan The Shake Dimension ei jää ilkeän keltaisen viimeiseksi seikkailuksi.