Suomi
Gamereactor
arviot
WWE All Stars

WWE All Stars

Vaikka pelimuotoja olisi voinut olla enemmän, THQ:n tuorein painipeli on helpommin lähestyttävä ja räjähtävämpi kokemus kuin edeltäjänsä.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

WWE All Stars hylkää show-painipeleihin yleensä liitetyn jäykkyyden ja ulottaa lihasmassansa aiempaa suuremmalle yleisölle. Peli on sekä yritys kalastella nuorempaa yleisöä että tuoda jotain uutta vanhaan. Lyhyesti sanottuna: NBA Jam painimatolla.

Hahmokaarti on toteutettu yliampuvaan tyyliin, mutta WWE:n elämää suuremmat egot säilyttäen. Pelattavissa on koko joukko legendoja ja uusia tähtiä aina Hulk Hoganista nykymestari Sheamusiin. Peli karsii painijoilta kestävyysmittarien kaltaiset esteet ja kiristää tempoa, joten Smackdown vs Raw'n mielipiteitä jakanutta, realisminmakuista hitautta ei ole All Starsissa nähtävissä.

Sen sijaan pelin 30 pukaria on jaettu luokkiin taistelutyylinsä perusteella - tankit vastaan tekniset ihmejannut, voimanpesät vastaan akrobaatit. Ottelijoiden perusdynamiikat menevät selkäytimeen viimeistään puolen ottelun jälkeen, mutta tarjolla on syvällisempiäkin yksityiskohtia, kuten kombinaatioita ja ajoitusta vaativia lopetusliikkeitä, jotka avautuvat pitkäjaksoisemmalla pelaamisella. Asetelma on tuttu jo Street Fighterista ja Tekkenistä, mutta ensimmäistä kertaa WWE tarjoaa yhtä helposti lähestyttävän painipelin kuin 2D-mätkinnät. Ja se on vain positiivista.

Pelin ydin on silti ehtaa show-painia, mutta WWE-otteluiden elementit on yksinkertaistettu tasolle, joka heijastelee oikeita otteluita ilman mitään ylimääräistä.

Tämä on mainos:

Ohjaimen päänäppäimet tarjoavat käytettäväksi kaksi sidonta- ja kaksi hyökkäysnäppäintä, mutta lajin hengen mukaisesti kaikkeen on myös vastaisku. Ajoituksen kohdilleen saaminen on haastavaa, mutta nopeilla reflekseillä voi periaatteessa kääntää jopa vastustajan vastaiskut edukseen, ja sama koskee myös liikesarjoja ja hyppyhyökkäyksiä. Lennokkaalla Ray Mysteriolla pelaaminen voikin tuottaa useita hämmästyttäviä liikkeitä.

Iskut lataavat kahta erikoisliikemittaria, joista lopetusliikemittari vie enemmän aikaa kuin tavanomaisemmat erikoisliikkeet. Lopetusliikkeitä pääsee maistelemaan ehkä kerran tai kaksi ottelun aikana, mutta erikoisliikkeet ovat keskeinen osa pelimekaniikkaa. Mittarin täytyttyä liikkeen voi aktivoida vain napin näpäytyksellä ja vastustajan on paras valmistautua vastaanottamaan kipeää tyylikkään hidastuksen saattelemana.

Juuri erikoisliikkeet alleviivaavat All Starsin kolikkopelimäistä tyyliä. Painijat tekevät tuplavoltteja ilmassa tai nakkaavat vastustajan metrien korkeuteen. Hulppeat liikkeet tuottavat samanlaista paloa kuin pöhköpäiset pussitukset NBA Jamissa, vaikka liikkeiden runsaus pitemmän päälle hieman verottaakin niiden hämmästyttävyyttä.

Olipa ottelumuotona 1 vs 1, eliminaatio, Triple Threat, häkki tai Tag Team, tekoäly ei anna aikaa veltosteluun. Alun perin vihasin keskivaikeaa vaikeustasoa vastaiskujen näennäisen epäreiluuden vuoksi, mutta harjoiteltuani rookiella se osoittautui juuri sopivan haastavaksi. Samalla vastaiskujen kääntäminen vastaiskuiksi muodostui osaksi hupia.

Tämä on mainos:

Erikoisliikkeet voi välttää pysyttelemällä riittävän etäällä, ja tasapainottavana tekijänä lopetusliikkeet toimivat kaksiportaisesti. Ensimmäinen painallus aktivoi liikkeen, kun taas toinen vie sen loppuun. Ominaisuus on tärkeä turhautumisten välttämiseksi, koska se vähentää pysäyttämättömien hyökkäysanimaatioiden yllättävyyttä.

Ilmassa tehtävät lopetusliikkeet, jollaisia esimerkiksi Ricky Steamboat jakelee, ulottuvat käytännössä koko kehään, mutta näille liikkeille kehittäjät ovat asettaneet pitemmän latausajan kuin muille. Näin vastustajalla on juuri riittävästi aikaa poistua vaikutusalueelta, jos reagoi nopeasti. Vaihtoehtoisesti jos on aivan vastustajan iholla, lopetusliikkeen latauksen voi katkaista sysäämällä hahmon alas kulmatolpalta.

Moninpeli on lopulta ehkä WWE All Starsin kantava voima, sillä yksinpeli on niukka. Tarjolla on vain näytösotteluita, legendojen ja nykytähtien välisiä kaksinkamppailuja sekä näennäisesti tarinavetoinen Path of Champions, joka sisältää kolme juonellista haaraa johtaen eri otteluiden kautta päävastukseen. Se, ettei yksinpeli tarjoa enempää, heikentää pelin elinikää.

Huolimatta pelimuotojen yksinkertaisuudesta ja kiusallisista latausajoista on vaikea olla pitämättä WWE All Starsista. Se purkaa show-painin elementit helposti pureskeltavaan muotoon, joka on myös riittävän syvä tarjotakseen haastetta kokeneemmillekin pelaajille. All Stars on erilainen ja viihdyttävä kuvaus lajista ja oikeuttaa paikkansa pelihyllyssä.

WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
WWE All Stars
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Helposti lähestyttävä, hahmovalikoimassa jotain jokaiselle, hyvä presentaatio
-
Ei pitkäjänteistä uramuotoa, pitkät latausajat
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

WWE All StarsScore

WWE All Stars

ARVIO. Kirjoittaja Gillen McAllister

THQ:n tuorein painipeli hylkää realistisen kankeuden ja ottaa mallia NBA Jamista. Hyppyhyökkäyksille ei voi kuin myhäillä.

WWE All Stars

WWE All Stars

ENNAKKO. Kirjoittaja Gillen McAllister

Show-painin teatraalisen todellisuuden alta paljastuu räjähtävä mätkintäpeli, joka on lähempänä Street Fighteria kuin Smackdownia.



Ladataan seuraavaa sisältöä