Pelaamisesta on tullut yleistä ajanvietettä. 60 prosenttia suomalaisista 16-64-vuotiaista on pelannut jotain videopeliä viimeisen vuoden aikana. Lisäksi pelaajista 49 prosenttia on naisia. Näin kertoo Euroopan videopelimarkkinoita edustavan The Interactive Software Federation of Europen (ISFE) julkaisema tutkimus.
Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että 52 prosenttia vanhemmista pelaa pelejä lastensa kanssa. Vain 18 prosenttia pelaajien vanhemmista kokee pelien haittaavan lasten oppimista, kun taas valtaosa näkee pelien edistävän muun muassa hauskanpitoa ja kilpailullisuutta. Yleisin haittavaikutus peleillä koettiin olevan lasten sosiaalisuutteen, tosin vajaa kolmannes koki pelien myös edistävän sitä.
Tutkimus järjestettiin kaikkiaan 16 Euroopan maassa sekä online-kyselyn että haastattelujen pohjalta. Siihen osallistui yhteensä noin 15 000 ihmistä, joista Suomessa 655. Virhemarginaali on 4,4 prosenttiyksikköä.
Tutkimukseen osallistuneista maista pelaaminen on toiseksi yleisintä juuri Suomessa. Edelle kiilaa vain Ruotsi, jossa 62 prosenttia väestöstä on pelannut vuoden aikana.
Pelaamisen säännöllisyydessä suomalaiset sen sijaan noudattelevat Euroopan keskiarvoa: 25 prosenttia pelaa viikoittain. Ruotsissa pelaajat ovat Euroopan aktiivisimpia, sillä siellä 34 prosenttia harrastaa pelejä joka viikko.
Suomalaisten suosiossa ovat erityisesti verkko- ja latauspelit. Ilmaispelien vaikutus näkyykin tilastossa selvästi, sillä vain kolmannes suomalaisista on ostanut pelin kuluneen 12 kuukauden aikana - harvempi kuin Ruotsissa tai Norjassa.
Verkkopelien suosiota tukee myös se, että suomalaista 47 % pelaa tietokoneilla ja 31 % mobiililaitteilla. 29 % puolestaan pelaa konsoleilla ja 7 % käsikonsoleilla.
Tutkimusraporttiin voi tutustua tarkemmin tästä (pdf).