Crypt of the NecroDancer -peli on ehtinyt kerätä kehuja moninaisilla alustoilla jo vuodesta 2015 lähtien. Indie-firma Brace Yourself Gamesin rytmikäs seikkailu on selvästi ihastuttanut myös Nintendon päämajassa, sillä se sai kesällä yllättäen The Legend of Zelda -teemaisen sivuhyppäyksen; yksinoikeudella Switchillä totta kai.
Ja paljonhan Necrodancer on aina ollut velkaa ensimmäisille Zeldoille. Isometrisestä näkökulmasta kuvattu seikkailu on kuitenkin mukavan moderni yhdistelmä erilaisia lajityyppejä. Roguelike-tapaan kuolema riisuu osasta resursseista, mutta tietyt kyvyt ja onnenkappaleet pysyvät mukana. Pelin erikoisuus on kuitenkin rytmin mukaan pelaaminen. Toiminta ja liikkuminen pitää ajoittaa musiikin tahtiin, jota sopivasti helpottaa alareunassa näkyvä metronomin lailla tikittävä musajana.
Jos ei koskaan ole pelannut sarjaa tai vastaavia pelejä, alku voi olla hankala. Vaikka tiesin mihin olin hyppäämässä, ideasta tai oikeastaan pelin flow'sta kiinni saaminen kesti aikansa. Tahdin ohilyöminen ei kuitenkaan ole kovin rankaisevaa, sillä resursseja pystyy keräämään nopeastikin lisää. Huomasin silti, että peli vaati hyvinkin oman mielentilansa verrattuna tavanomaisempiin seikkailupläjäyksiin.
Rytmiin pohjautuvana pelinä musiikki on isossa roolissa. Ja mainiostihan se on hoidettu. Zelda-pelien musiikit ovat jo itsessään legendaarisia, ja niistä Cadence of Hyruleen sovitetut rokkiteemaiset versiot kuulostavat erinomaisilta. Musaa on mukana kohtalaisesti, mutta väistämättä toiston alkaa useiden tuntien pelaamisen jälkeen noteeraamaan, erityisesti jos samoja alueita tulee kammattua salaisuuksien ja haasteiden perässä. Näitä riittääkin, sillä vaikka tarinassa Necrodancer-veteraani pääsee eteenpäin nopeasti, niin paljon missaa väistämättä ensimmäisillä vierailukerroilla.
Tarinallisesti Cadence of Hyrule ei kuitenkaan kummoinen ole, ja juoni on Zelda-standardeissa oikeastaan aika yllätyksetön. Pääasiana on pidetty seikkailuun hyppäämistä, joten pelisarjojen cross over -tausta pidetään hyvin simppelinä. Necrodancerin päähahmona Cadencena pelatun intron jälkeen pääsee kuitenkin heti hyppäämään Linkin tai Zeldan kuteisiin. Lopulta kolmesta päähahmosta voi sitten valita itselleen suosikin tilanteen mukaan.
Cadence of Hyrule on sinänsä helppo peli suositella. Siitä nauttiakseen tarvitsee vain pitää joko Necrodanceristä tai Zeldoista. Molempien faneille sillä on paljon tarjottavaa. Cadence of Hyrule on herttainen sekoitus uutta ja vanhaa, rytmiä ja pulmienratkontaa, toimintaa ja seikkailua. Toki rytmin tahdissa näpyttely voi olla joillekin luotaantyöntävää, mutta mukana on sen osalta myös rytmitön pelimoodi. Samoin useamman asteen kovempaa haastetta hamuavat voivat seikkailla Hyrulessa pysyvän kuoleman moodissa, kun taas kaverin kanssa voi pelata milloin vain kampanjan aikana co-oppina.
