Larian Studiosin Baldur's Gate 3:a on odotettu kuin kuuta nousevaa parhaimmillaan 23 vuotta Baldur's Gate 2:n ainoan lisäosan julkaisun jälkeen. Pelin päätyminen Early Accessiin oli pieni isku vasten kasvoja, mutta kaikki se kannatti kerrankin. Luvassa on vahva Vuoden 2023 Paras Peli -ehdokas, jota muistellaan vielä vuosien päästä.
Näin kertakaikkisen massiivisessa ja valintoja täynnä olevassa pelissä jokaisen pelaajan kokemus on ainutkertainen. Se alkaa monipuolisesta hahmonluonnista, jossa epävarma voi kuluttaa tunnin jos toisenkin eri hahmoluokkien, tukkatyylien ja pistearvojen painotusten välillä. Peli käyttää nyt Dungeons & Dragonsin 5th Editionin sääntöpohjaa, jonka tunteminen ennalta auttaa muttei ole pakollista. Sen tuntemisen merkittävin etu lienee termien, loitsujen ja vaikkapa mörköjen tunnistaminen ennalta, jolloin kaikkea ei tarvitse lukea aivan niin tarkasti läpi. Magic Missile on Magic Missile vaikka Miekkarannikon voissa paistaisi. Moninpelissä jokainen voi tehdä oman hahmonsa itse, ja ohjastaa vastaan tulevia kumppaneita täyden neljän hengen porukan kokoamiseksi.
Peli käynnistyy ihanan ällöttävässä tilanteessa, joka vie pelaajat nopeasti tutun oloiseen tilanteeseen. Varusteita ei ole kuin nimeksi, määränpää on epäselvä ja kaikki tuntuu uudelta, erikoiselta ja hieman vaaralliselta. Mielenkiintoisen pääjuonen kylkeen on punottu valtava määrä pienempiä tehtäviä, henkilöitä ja paikkoja, joihin tutustuminen tuottaa pelikelloon kymmeniä ellei satoja tunteja. Maailma on valtava, ja vaikka tapahtumapaikat ovat välillä hieman koomisen lähellä toisiaan, niihin on mahdutettu valtavasti yksityiskohtia ja tasoja myös maanpinnan alapuolella. Ahkera seikkailija löytääkin itsensä metsiköiden ja raunioiden lisäksi maanalaisista öttiäisiä sikiävistä onkaloista aina mitä eksoottisimpiin paikkoihin näiden olemisen tasojen tuolle puolen.
Juoni kyntää tukevasti epiikan puolella päätyen välillä hilpeän melodramaattisiin tunnelmiin. Larian on pitänyt huumorin ja tietynlaisen keveyden mukana myös vakavammissa peleissään, ja vaikka Baldur's Gate 3 on ensisijaisesti "klassinen D&D-kokemus", se ei ota itseään koskaan liian vakavasti. Tämä näkyy niin pienissä yksityiskohdissa kuin hahmojen välisissä dialogeissa, jotka päättyvät välillä odottamattomin mutta huvittavin seurauksin. Mikäli tästä puolesta nauttii enemmänkin, ryhmästä kannattaa löytyä ainakin yksi, joka osaa puhua eläimille. Erikoisten keskusteluiden lisäksi kaiken maailman elukoilla voi olla merkittävääkin tietoa isännistään. Keskustelu on muutenkin isossa osassa sekä pääjuonta että sen lukuisia haaroja. Karismattakin pärjää, mutta noheva keskustelija voi välttää konflikteja, luoda niitä, kiristää lisää palkkioita tai säästää poppoolta aikaa maaston nuohoamisen parissa tärkeän kontaktin paljastaessa kaikki salaisuutensa lipeväkieliselle hurmurille. Jutusteluja on myös pelillistetty mukavasti, ja pelaaja voi ladata tukun pysyviä tai väliaikaisia bonuksia paremman lopputuloksen toivossa. Tämä toimii myös kavereille, jotka voivat sopivilla kyvyillä avustaa tiukassa tilanteessa olevaa näin myös taistelun ulkopuolella.
Kun puheet eivät riitä, otetaan pistomiekat, liekkikädet ja pitkäjouset esiin. Vuoropohjainen taistelu on tuttu kaikille Divinity-sarjaa pelanneille, ja etenee aloitejärjestyksessä nopeammasta hitaampaan. Jos useampi hahmo on toiminnoissaan yhtä nopeita, ne voivat toimia vapaasti haluamassaan järjestyksessä tai vaikka yhtä aikaa. Kommunikointi kannattaa, ja sopivasti ketjutetut toiminnot tuottavat usein huomattavasti tuppisuiden sekoilua paremmat lopputulokset. Suurin osa 5th Editionin hahmoluokista ja ominaisuuksista on läsnä myös täällä, mikä tarkoittaa suurempaa määrää kuin mitä tässä kohtaa kannattaa edes yrittää kuvailla. Paljon osumaa kestävien tankkien ja jos jonkinmoista luonnonvoimaa komentavien velhojen lisäksi pelissä on iso määrä hybridihahmoja. Näitä kaikkia voi luonnollisesti muokata vielä lisää pelin edetessä ja myös miekkaan tukeutuvat saavat ison läjän erilaisia erikoisliikkeitä ja kykyjä taisteluissa käytettäväksi. Pelkkään teräkseen ei siis tarvitse luottaa ja eri vaihtoehtojen välillä joutuu ihan tosissaan pähkäilemään.
Nelihenkisen porukan vastustajissa on vähintään yhtä monipuolista sukankuluttajaa ja hirviötä. Baldur's Gate 3 ei myöskään hirveästi pidättele iskiessään toinen toistaan haastavampaa otusta pelaajien tielle. Kuten pöytäroolipeleissäkin, noppatuurilla on oma osuutensa vaikeustason kanssa, mutta niin varusteiden, ominaisuuksien kuin ympäristönkin hyödyntäminen auttaa päihittämään kokoluokkaa isommatkin vastukset. Pienempiä pahiksia voi ottaa vaikka kravatista kiinni ja viskoa kielekkeeltä alas. Oikea sijoittuminen on muutenkin tärkeää, sillä etenkin suuremmat otukset viskelevät bardeja tai velhoja kuin käpyjä pitkin metsikköä.
Audiovisuaalisen osaston parasta antia ovat alituiseen vaihtuvat, näyttävät maisemat sekä ilmeikkäät hahmot. Kasvoanimaatiot eivät ole aivan täydelliset, mutta erinomaisen ääninäyttelyn kanssa välittävät hahmojen tunteet tuhat kertaa paremmin kuin tekstilaatikot ja hymähdykset. Jokaisen ilmeen takana on usein tarina, ja niistä haluaa kuulla lisää. Kylät, luolastot ja velhojen asumukset ovat tupaten täynnä pientä yksityiskohtaa ja esinettä, jotka on toteutettu nätisti ja vivahteikkaasti klassisten fantasiapelien perinteitä noudattaen. Musiikkiraidoista etenkin päämelodia jää välittömästi soimaan päähän ja osa bardin soittamista kappaleista ovat yhden soittimen minimalismissaan kauniita. Muun sisällön ohella peli tuntuu kokonaiselta ja täyteläiseltä, eikä edes pienissä, näennäisen merkityksettömissä asioissa ole säästelty budjettisyistä.
Baldur's Gate 3 on tehnyt mitä moni piti mahdottomana, ja jatkaa länsimaisten roolipelien perinteitä tuomalla ne onnistuneesti tähän päivään. Se onnistuu yllättämään mitä ilahduttavimmilla tavoilla, ja kenties pitkän Early Accessin ansiosta pitää valtavan pakettinsa kasassa myös teknisesti. Muutamaa tekoälyn nikottelua lukuun ottamatta PC-versio käyttäytyi kiltisti koko arviorupeaman ajan kaatumatta kertaakaan. Ja kuten tämän lajityypin pelit parhaimmillaan, tämänkin pelin voi aloittaa lähes välittömästi uudelleen toisenlaisella hahmolla toisenlaisia päätöksiä tehden. Potentiaalinen vuoden peli 2023 on kova suoritus tällaisena vuonna, josta ei isoja hittejä ole puuttunut, ja monta on vielä tulossa.
