Digimon on sarjana oleillut aina tunnetumman kilpailijansa Pokémonin varjossa. Lapset mielsivät sen aikoinaan niin sanotuksi klooniksi. Kuitenkin siinä missä Pokémonin animaatiosarja tuntui hieman halvalta, Digimonin vastaava oli laadultaan paljon parempi. Pokémon kuitenkin lopulta voitti ennen kaikkea laadukkaampien peliensä ansiosta.
Sittemmin Bandai Namco julkaisi pelin Digimon Story: Cyber Sleuth, joka saavutti yllättävän paljon menestystä. Pohjatyö oli vakuuttava, ja juuri siksi Hacker's Memory tuntuu pettymykseltä. Jatko-osa rakentaa edellisen perustalle sen sijaan, että tuntuisi kokonaan omalta kokonaisuudeltaan.
Hacker's Memoryn tarina kulkee rinnan Cyber Sleuthin tapahtumien kanssa. Keino mahdollistaa ensimmäisen pelin tarinan kannalta toisarvoisten tapahtumien tarkastelun, mutta lähestymistavassa on omat vaaransa. Fanit arvostavat tuttuja naamoja, kun taas uudet pelaajat kokevat olevansa hukassa. On selvää, että Hacker's Memory on tehty ensimmäisen pelin kokeneille.
Oletus edellisen pelin tuntemuksesta selviää heti alussa, kun Hacker's Memory kompastelee esitellessään pelin erilaisia ominaisuuksia. Vinkkejä voi lukea tekstilaatikoista, mutta selvästikin kehittäjät olettavat edellisessä pelissä mukana olleiden toimintojen olevan jo tuttuja. Onneksi omien digimonien kehitys ja vuoropohjainen taistelu ovat nekin paikoillaan, ja mukana on 100 uutta hirviötä. Omien digimoniensa grindaamisessa suurikokoisiksi monstereiksi on aivan oma viehätyksensä. Näin ollen pelaaminen muuttuu nopeasti tarinan seuraamisesta omien hirviöiden kehittämiseksi.
<newpage>
Tarinan jääminen taka-alalle johtuu siitä, ettei juoni ole erityisen kiinnostava. Pelaaja astuu Keisuken saappaisiin. Hänellä on oma valmis persoonansa, joten Keisuken ainoa tehtävä ei ole esitellä pelin eri toimintoja. Toisaalta hänen vahvuutensa jäävät myös hämäriksi. Heppu on hakkeri, muttei tunne digimoneja. Hän on suosittu, mutta ei tee muuta kuin kysyy kysymyksiä yllättyen saamistaan vastauksista. Keisuke on samanlainen hiljainen ja passiivinen päähenkilö, joita on nähty ennenkin monissa peleissä. Valitettavasti vain Hacker's Memorysta puuttuvat mielenkiintoiset ja puheliaat sivuhahmot, jotka saisivat pelaajan kiinnostumaan tarinasta.
Näin ollen Digimon Story: Cyber Sleuth - Hacker's Memory tuntuu enemmänkin laajennukselta. Ensimmäisestä pelistä pitäneet saavat siis lisää sitä samaa. Ensikertalaisille on silti suositeltavampaa aloittaa Cyber Sleuthista. Hacker's Memory lisää mukaan Dominion Battles -elementin, joka muistuttaa shakkimaista taistelua. Toisen hakkeriryhmän kohdatessa taistellaan areenalla, jossa voi liikuttaa omia hahmojaan kahden ruudun verran kerrallaan. Ruutu kuuluu itselle, kunnes pahis astuu samaan tilaan ja taisto alkaa. Sama tapahtuu silloin, kun itse astuu vihollisen alueelle. Meno on yksinkertaista, mutta silti lisäys on mukava. Toivottavasti tällaisia lisäominaisuuksia on mukana enemmänkin mahdollisessa Cyber Sleuth 2 -pelissä.
Media Vision on nyt käyttänyt kaksi peliä pohjatyötä tehden. Seuraavaksi olisi jo aika viedä Digimon oikeasti sille seuraavalle tasolle. Hacker's Memory ei tule houkuttelemaan sarjalle uusia faneja.
