Playstationin voittokulku PC:llä jatkuu tällä kertaa parin vuoden takaisen Horizon Forbidden Westin käännöksellä. Julkaisu sai aikanaan erinomaiset arviot, eikä tälläkään kertaa PC-käännöksessä ole suuremmin nokan kopauttamista.
Tarina jatkuu hyvin suoraan sarjan ensimmäisen osan, Horizon: Zero Dawnin, jälkeen. Tulitukkainen Aloy on pelastanut maailman, mutta uhkaa ei ole selätetty pysyvästi. Niinpä seppelöidyn heeroksen tie vie kiellettyyn länteen.
Maailma sijoittuu taantuneeseen tulevaisuuteen, jossa pronssikautisten ihmisten joukossa tallustaa mitä erilaisimpia eläinrobotteja, joista osa on hyvin vaarallisia. Outo maailma on ainutlaatuinen, vaikka ensimmäisen osan läpäisseet ymmärtävätkin, miten ihmiskunta on päätynyt tällaiseen tilaan.
Pelaajalta odotetaan melko paljon, sillä perusasioita ei käydä enää kovinkaan tarkasti läpi. Sen sijaan opastusosiona toimiva johdantotehtävä kertoo kyllä uusista mukaan tarttuvista taidoista, joista ensimmäinen on sinkautettava tarttumaköysi, joka mahdollistaa sekä korkealle tempautumisen että asioiden repimisen alas korkeuksista. Muitakin temppuja tarttuu mukaan matkan varrella.
Luultavasti sarjaan kesken hyppäävä päätyy olemaan ummikko niin pelimekaniikasta kuin tarinasta. Kun maailma avautuu avoimesti seikkailtavaksi alueeksi, ei pelaajalle esimerkiksi vinkata sitä, että tiettyjä olentoja on mahdollista pyydystää ratsukseen. Tietäjät tietää, sano.
Myös tarinan suhteen hypätään liikkuvaan junaan. Ykkösosan välitön uhka on väliaikaisesti kukistettu, mutta juoni paahtaa kovaa vauhtia eteenpäin. Aloy on kohotettu sankariksi, jonka tuntevat valtakunnassa kaikki. Introvertille toiminnan naiselle huomio on kiusallista, mutta ainakin edellisen osan päätteeksi unohtuneet kiitokset ja selkääntaputukset tulee maksettua korkojen kera.
Toisaalta perustoiminta on erittäin tuttua, ja ohjaus tulee selkärangasta. Taisteluvälineinä Aloyllä on vanhat tutut aseet sekä melkoinen kasa uusia vempaimia. Kaikki kulminoituu kuitenkin siihen, haluaako ensisijaisesti keskittyä taistelemaan keihäällä vai etäaseilla. Valinnan ei tarvitse olla joko tai, mutta erikoistumisesta on hyötyä taitopisteiden jakautumista ajatellen.
Kikkailijoille varustevalikoimassa on vaikka minkälaista paukkua ja ansaa, joilla vastaan tulevat konehirviöt ja ihmiset on mahdollista pistää nippuun. Pienellä parantelulla tehoja on mahdollista kohottaa melkoisesti, sillä käytännössä kaikki koneet ovat immuuneja ja alttiita tietynlaiselle vahinkotyypille.
Usein hauskinta on kuitenkin käyttää valikoimaa monipuolisesti, sillä kohtuullisella valmistelutyöllä erityisesti suurimpia vihollisia on mahdollista kellistää pienemmällä vaivalla. Virittelemällä ansalankoja ja pommeja ja nakuttamalla hirviöt kiinni maahan jousitykillä paranevat selviytymismahdollisuudet kovasti.
Pääasiallisena lähitaisteluaseena on edelleen uskollinen keihäs, mutta sitä, kuten kaikkia muitakin varusteita, voi muokata erilaisilla punoksilla. Oma lukunsa ovat lukuisat erilaiset vahinkotyypit, joiden kanssa puljaaminen on osa taistelun hauskuutta. Taitopuu on laajentunut entisestään, mikä mahdollistaa oman pelityylin jalostamisen.
PC:llä pelatessa eteen tulee myös valinta kontrolleista. Toiminta on ehdottomasti suunniteltu ohjaimella tehtäväksi, sillä hiiren ja näppäimistön kanssa pelatessa kaikki hiiren peukalopainikkeet on syytä ottaa käyttöön, ja senkin jälkeen vaikkapa v-näppäimelle tulee tarvetta.
Toisaalta hiirellä pelatessa jousitaistelusta tulee uskomattoman tehokasta. Tähtääminen koneiden heikkoihin kohtiin on helppoa, erityisesti kun kohdat on mahdollista korostaa fokus-toiminnolla ja keskittymistaito hidastaa vielä aikaa tähtäämisen ajaksi. Tatilla ohjatessa tämä on tasapainoista, mutta hiirellä pelaajan ei tarvitse olla kummoinenkaan Counter-Strike-sankari kyetäkseen pudottamaan hieman vaikeampiakin vihollisia turvallisen matkan päästä.
Maailma on täynnä kaikenlaista puuhasteltavaa ja keräiltävää. Pääjuoni on mahdollista marssia läpi ehkä kolmessakymmenessä tunnissa, mutta käytännössä vaatii suunnatonta itsekuria olla vaeltelematta lukuisille sivupoluille, joita pelaajalle tarjoillaan jatkuvalla syötöllä. Sanokaa mitä sanotte, mutta itse en totaaliseen läpimarssiin kyennyt.
PC-käännös on ensiluokkaisesti toteutettu. Jännitystä nostatti kovasti se, että arviokoodi saapui vasta aivan julkaisun alla. Usein tämä ennakoi joko viime hetken rutistusta, jolla pakka yritetään saada pidettyä kasassa. Ilahduttavasti tällä kertaa pelot osoittautuivat vääriksi, sillä käännös toimii varsin moitteettomasti kovemmillakin grafiikka-asetuksilla.
Käännöksen toteuttaneella Nixxes Softwarella on selvästi taikasormi hyvään käännösjälkeen. Peli pyörii jopa 4K-näytölläni RTX 3080 -näytönohjaimellani, ja ainoastaan suuremmissa ihmistentäyteisissä välianimaatioissa näkyi minkäänlaista nytkimistä. Tämäkin ratkesi supistamalla asetuksia hieman alaspäin maksimista.
Horizon Forbidden Westille ei ole perusteita antaa täyttä kymppiä pienempää arvosanaa. Peli kehittää edelleen ensimmäistä osaa säilyttäen sen erinomaiset ominaisuudet, mutta kehittäen toimintaa entistä monipuolisempaan suuntaan. Kun Complete Edition -pakettiin on vielä tuupattu ilmaiseksi mukaan Burning Shores -lisuri, ei valittamiselle jää tilaa.