Puolalaisen CD Projekt Redin The Witcher 3: Wild Hunt kuuluu päättyvän konsolisukupolven ehdottomaan eliittiin. Kyseessä on kaikkiaan yli 200 tunnin mittainen eeppinen avoimen maailman seikkailu, joka pelataan yksin alusta loppuun. Niin ikään mitään pelkoa mikromaksuista ja loot-laatikoista ei ole. Pitkään jatkuneen huhuilun jälkeen The Witcher 3 julkaistaan nyt Nintendo Switchille lisänimellä Complete Edition, sillä se pakkaa yhteen ja samaan kokonaisuuteen kaikki julkaistut päivitykset ja lisäosat. Toteutuksessa on panostettu ennen kaikkea käsikonsolipelaamisen sujuvuuteen, ja varsin hyvin tuloksin.
The Witcher 3:n tarinan lähtökohta on nopeasti kerrottu. Kovasti keskiajan Itä-Eurooppaa muistuttavassa fantasiamaailmassa noituri Geralt Rivialainen etsii erikoista ottotytärtään Ciriä. Etsintä vie Geraltin pitkin maailmaa, ja Cirin löydyttyä alkaa tietysti se seuraava vaihe eli välienselvittely mystisen Wild Huntin kanssa. Peli on niin selvästi oma kokonaisuutensa, ettei kahta aiempaa peliä tarvitse kokea pohjille päästäkseen hyvin kärryille kolmannen pelin tapahtumista. Joitakin viittauksia aiempiin peleihin on, mutta niistä ei kannata välittää.
Pelissä on erilaisia pienempiä ja suurempia tarinoita varmasti sadoittain. Sivutehtäviä kannattaakin pelata ennen kaikkea tarinoiden vuoksi, eikä niinkään niistä saatavien palkintojen rohkaisemana. The Witcher 3:ssa on kyllä myös kattava tavaroiden tuunaus- ja päivitysjärjestelmä puhumattakaan varsin monipuolisesta hahmonkehityksestä. Siitä huolimatta nostaisin pelin keskiöön ennen kaikkea tarinat.
Varsinainen pelattavuus on kankeampaa kuin muistinkaan useamman vuoden tauon jälkeen. Hyvä puoli on, että pelimekaniikan erilaisia puolia hyödyntämällä kankeuden kanssa oppii elämään. Kannattaa silti varata ehkä kymmenisen pelituntia tehokasta aikaa sille, että totuttelee kaikessa rauhassa pelattavuuteen.
Switch-version ainoa valtti muihin alustoihin verrattuna on mahdollisuus pelata käsikonsolimeiningillä, ja onneksi tämä on ymmärretty. Pelissä on paljon luettavaa, ja tekstitys on kautta linjan selvästi isommalla fontilla kuin ennen. Tämä tietysti tekee pelaamisesta helpompaa pienellä ruudulla. Graafinen taso on sanalla sanoen epätasaista, ja sen huomaa hyvin varsinkin siirryttäessä välivideosta tai sisätiloista avoimen maailman ratsastukseen kirkkaassa auringonpaisteessa. Aluksi räpyttelin silmiäni vakuuttuakseni siitä, etten vain tarvitse silmälaseja. Pelinäkymä on siis ajoittain häiritsevän sumea, ja joskus taas miellyttävän terävä. Tätä kaksijakoisuutta ei juuri huomaa, jos pelaa käsikonsolimuodossa.
Ruudunpäivitys pysyttelee pääsääntöisesti sujuvana, mutta välillä tapahtuu pientä nykimistä. Muissa versioissa valikoiden selaaminen on ärsyttävän hidasta, mutta Switchillä valikoiden kesken pystyy vaihtelemaan mukavalla sujuvuudella. Niin ikään lataustauot kokonaisuudessaan ovat selvästi lyhyemmät kuin esimerkiksi tavallisella Xbox Onella. Switchin The Witcher 3 siis luopuu graafisesta näyttävyydestä, ja saa vastineeksi muita versioita sujuvamman pelattavuuden. Kuten jo mainitsin, varsinkin käsikonsolimuodossa pelatessa ratkaisu tuntuu hyvältä.
Julkaisussa The Witcher 3:n versio on 1.60. Odotan joitakin päivityksiä olevan tulossa, sillä peli kaatui kerran, ja silloin tällöin taustamusiikki pätki taistelun tiimellyksessä. Digitaalisena versiona kokoa on 31 gigaa, ja Switchin tallennustila huomioiden peli kannattanee ostaa fyysisenä.
Onko Nintendo Switchin The Witcher 3: Wild Hunt - Complete Edition kannattava ostos? On, mutta vain tietyillä ehdoilla. Jos peli on jo aiemmin pelattu jollakin muulla alustalla, ei ostosta voi suositella, ellei sitten muuten vain halua tukea julkaisijaa. Jos taas The Witcher 3 on vielä pelaamatta, kannattaa siinäkin tapauksessa ostaa mieluummin joku muu versio. Switch-version ostaminen kannattaa vain siinä tapauksessa, että käsikonsolimuodossa yli 200-tuntisen eeppisen seikkailun pelaaminen on vastustamaton tarjous. Itse odottanen kaikessa rauhassa seuraavan sukupolven Xbox Scarlettin julkaisua, ja pelaan sitten The Witcher 3:n vielä kerran New Game+ -tilassa.
Gamereactorin aiemman arvion voi lukea täältä. Ensimmäisen Hearts of Stone -laajennuksen arvion voi lukea täältä, ja sen toisen Blood and Wine -laajennuksen arvion pääsee katsomaan täällä.