Trek to Yomi

Gamereactorin aiemman arvion voi lukea täältä.

Trek to Yomi on melko tuntemattoman Leonard Menchiarin tunnelmallinen kaksiulotteinen indiepeli, jossa seurataan nuorta Hiroki-samuraita. Peli kertoo Hirokin matkasta Yomiin eli kuolleiden valtakuntaan (ja takaisin). Teos tekee kunniaa vanhoille samuraielokuville, ja värimaailma on mustavalkoinen sisältäen lukuisia historiallisesti tarkkoja viittauksia. Vaikka peli on lyhyt, suoraviivainen ja taistelumekaniikaltaan yksinkertainen, riittää kokonaisuus tarjoamaan kohtalaisen mukaansatempaavan näkökulman samurain sielunelämään.

Tarina käynnistyy Hirokin lapsuudesta hänen ollessaan Sanjuron samuraioppilaana. Pian selviää, että kylään on hyökätty, ja mestari Sanjuro on pulassa. Heti alussa kohdataan myös pääpahis Kagerou.

Opastusosion jälkeen siirrytään ajassa eteenpäin. Hiroki on jo nuori aikuinen, jonka kotikylän traagiset tapahtumat sinkoavat miekanhuiskinnantäyteiselle kostoretkelle. Retki vie läpi lukuisten vihollisten ja upeasti piirrettyjen paikkojen tässä mystiikalla ja taialla höystetyssä vaelluksessa Yomiin. Seikkailun aikana läpikäydään taistelun lisäksi myös Hirokin sisäistä kamppailua katumuksen, vihan, epätoivon, ja muiden tunteiden kanssa. Kysymyksessä on tyylisuunnalle jopa hieman kliseinen juoni, mutta ulkoasu ja tunnelma kaappaavat pelaajan mielenkiinnon siitä huolimatta.

Trek to Yomi on kaikessa yksinkertaisuudessaan kaunis. Mustavalkoinen grafiikka, kamerakulmat ja liike unohtamatta samuraielokuville uskollista meininkiä luovat pelille ainutlaatuisen tunnelman. Historiallinen tarkkuus lisää mukaan uskottavuutta, ja kokonaisuus tuo Edo-ajan Japanin ja samuraikulttuurin todella hyvin pelaajan olohuoneeseen.

Pelissä liikutaan eteenpäin kuvaruutu kerrallaan. Kamera liikkuu eri kuvakulmia käyttäen pelaajan mukana tuoden taitavasti syvyyttä ja tunnelmaa jo muutenkin upeaan ympäristöön. Paikoitellen kuvakulmat tekevät taisteluista hivenen epäselviä, mutta onneksi nämä vaiheet jäävät yhden käden sormilla laskettaviksi lipsahduksiksi. Eteneminen on varsin lineaarista, eikä vapaata liikkumista tai tutkimista juuri ole pieniä piilonurkkia ja -huoneita lukuun ottamatta. Muutamia pulmatehtäviäkin kohdataan, mutta haastetta ei ole juuri nimeksikään. Tämä siksi, että ratkaisut tarjoillaan aina vesiselvinä suoraan pelaajan eteen. Trek to Yomissa keskitytään siis lähes täysin tarinan läpiviemiseen ja vihollisten paloittelemiseen.

Taistelu on niin ikään todella yksinkertaista, mutta pelin lyhyt kesto huomioiden toimivaa ja mielekästä. Miekanhuiskinta koostuu alle kymmenestä eri yhdistelmästä väistöineen ja ampuma-aseineen. Torjunnan ajoittaminen oikein antaa vahvan etulyöntiaseman horjuttamalla vihollista hetkeksi, ja onkin yksi ratkaisevia tekniikoita. Taistelumekaniikka on nopea oppia. Ajan kuluessa mukaa tulee lisää hyökkäysyhdistelmiä, ja kohdataan muutamia erilaisia vihollisia. Silti taistelut ovat pitkälti läpijuoksua muutamia pomokohtaamisia lukuun ottamatta. Nämä vaativat jo edes hieman kuvioiden ja vastustajan liikkeiden seuraamista, mutta muuten haastetta Trek to Yomilta on turha odottaa.

Mukana ei ole moninpeliä, eikä uudelleenpeluuarvoa juuri ole muutaman eri vaikeustason lisäksi. Parista tarinan aikana tehtävästä päätöksestä huolimatta yksinkertainen taistelumekaniikka ja ennalta-arvattava juoni eivät houkuttele uusintakierrokselle. Tähän ei rohkaise edes tieto siitä, että loppuratkaisu saattaisi olla erilainen. Yhteen läpipeluuseen menee reilusti alle 10 tuntia. Kestonsa ajan Trek to Yomi on mielenkiintoinen, viihdyttävä ja ennen kaikkea kaunis katsaus samurain mielenmaisemaan ja menneen ajan Japaniin.