Suomi
MAINOS

Dyyni 1,2,3 ja ties kuinka paljon, vai?

Dyyni-kirjasarja, jonka on kirjoittanut Frank Herbert, on yksi science fiction -genren merkittävimmistä teoksista.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto

Dyyni-kirjasarja, jonka on kirjoittanut Frank Herbert, on yksi science fiction -genren merkittävimmistä teoksista. Sen monimutkainen juonirakenne ja syvälliset teemat ovat innoittaneet monia lukijoita ympäri maailman. Kirjasarjaan perustuvat elokuvat ovat myös saaneet paljon huomiota, mutta ne eivät aina seuraa tarkasti alkuperäisteosten tapahtumia ja teemoja. Herbert kirjoitti Dyynin jo 1965 ja silloin se sisälsi ne alkuperäiset 1+5 kirjaa, eli kokonaisen dyyni-saagan. Näiden alkuperäisten kuuden kirjan lisäksi Frankin poika Brian Herbert on yhdessä Kevin J.Andersonin kanssa jatkanut sarjaa aina vuodesta 1999 vuoteen 2012, jolloin syntyi The Sisterhood on Dune.

HQ

Jos miettii sitä, että Dyynin ensimmäinen osa on kirjoitettu jo 1965 ja nyt kolmanneksi elokuvaksi tekeillä oleva Dune Messiah, vuonna 1969, voidaan hyvin todeta, että Frank Herbert oli omalla tavallaan aivan omassa luokassaan. Ja jos olet lukenut nuo kirjat, tiedät että niiden sadat sivut per kirja tuovat tarinan jokaisen henkilön aivan eri tavalla lukijalle, kuin nyt elokuvien muodossa saatavilla olevat tarinat.

Uusin Dyyni 1 ja 2


Ensimmäinen uudensarjan Dyyni-elokuva ilmestyi 2021 ohjaajanaan Denis Villeneuve ja musiikin säveltäjänä Hans Zimmer. Se toi Paul Atreidesin tarinan 2020-luvulle ja osittain myös aivan uudelle katsojakunnalle, mutta myös niille, jotka ovat alkuperäiset kirjat lukenut - ja kuten aina, kirjan lukeneet saivat osittain pettyä. Nyt olemme saaneet jo elokuvasarjan toisen osan ja tiedämme, että kolmatta osaa kuvataan jo parhaillaan, niin voinemme miettiä, kuinka monta osaa tätä elokuvaa tehdäänkään? Tehdäänkö sitä niin kauan, kuin katsojaluvut maailmalla ovat kohtuullisella tasolla, vai osataanko lopettaa ajoissa? Jos Conan ja Narcos ovat päässeet jo nyt kolikkopeleihin niin Dyyni on nettikasino peleissä viimeistään 2025.

Kaikki dyyni-fanit eivät välttämättä ole nähneet sitä alkuperäistä Dyyni-elokuvaa vuodelta 1984, jonka käsikirjoitti David Lynch ja Paulina nähtiin Kyle MacLachlan. Tuo elokuva ei ollut varsinaisesti edes ensimmäinen, jo 70-luvulla yritettiin saada elokuvaa aikaiseksi, mutta silloin tekijöiltä loppui rahat. Lynch kertoo itse, että hän ei olisi halunnut päästää tätä vuoden 1984 versiota levitykseen, mutta niin vain kävi, että hänen työstään poistettiin iso osa, koska elokuvapamput katsoivat elokuvan olleen liian pitkä.

Entä sitten nämä kaksi uutta dyyni-elokuvaa, jotka ovat Villeneuven kädenjälkiä? Ainakaan niitä ei voi suoraan verrata 80-luvun tekeleisiin efektiensä kautta, mutta entä muuten? Villeneuve itse on kertonut, että hän tekisi enää vain tämän tekeillä olevan kolmannen elokuvan, mutta sitten saa riittää. Tämä lausunto jo itseasiassa kertoo, että studioilla on halua tehdä elokuvasarjasta vieläkin pidempi, ja tarinaahan riittää.

Dyynit ovat seikkailuelokuvia, jotka sisältävät niin vauhdikkaita taistelukohtauksia, kuin rauhallisempia romanttisia kohtauksia. Ne siis sisältävät ne "pakolliset" kuviot, joita tarvitaan, jotta riittävän iso katsojakunta olisi kiinnostunut katselemaan ensimmäisen elokuvan ja sitä seuraavat versiot. Kannattaako sitten alkuperäisiä kirjoja lukea? Ei välttämättä, mutta ei siitä haittaakaan ole, varsinkin jos lukee kaksi tai kolme ensimmäistä Frank Herbertin kirjoittamista kirjoista.

Hahmojen kehitys


Kirjoissa hahmojen kehitys on huomattavasti syvällisempää ja moniulotteisempaa. Esimerkiksi Paul Atreidesin hahmo käy läpi merkittäviä muutoksia ja kehitysvaiheita, jotka ovat keskeisiä tarinan ymmärtämiselle. Kirjoissa Paulista kehittyy Messiaaksi, mutta elokuvissa tämä kehitys on usein kiirehditty.

Yksi keskeisimmistä sukujen konflikteista Dyynissä on Atreidesin ja Harkonnenin sukujen välinen vihollisuus. Atreidesin suvun johtaja, herttua Leto Atreides, on kunnioitettu ja oikeudenmukainen hallitsija, kun taas Harkonnenin suvun päämies, paroni Vladimir Harkonnen, on tunnettu julmuudestaan ja vallanhimostaan.

Tämä viha juontaa juurensa pitkälle menneisyyteen ja on keskeinen ajava voima monissa kirjasarjan tapahtumissa. Harkonnenit juonittelevat saadakseen takaisin Arrakis-planeetan, jonka he menettivät Atreideseille, mikä johtaa traagisiin ja kauaskantoisiin seurauksiin. Ja tämän kaiken ohessa kyse on rahasta, vallasta, ja Arrakiksen kyseessä ollessa, myös rohdosta.
Galaktinen keisari Shaddam IV ja Landsraad, galaktinen aatelisto, ovat jatkuvassa valtapelissä keskenään. Keisari pyrkii säilyttämään valtansa ja estämään aateliston liiallista voimistumista. Tässä valtapelissä Atreidesin ja Harkonnenin dynastiat toimivat keisarin ja Landsraadin pelinappuloina.

Keisari liittoutuu Harkonnenien kanssa tuhotakseen Atreidesit, jotka ovat kasvaneet liian voimakkaiksi. Tämä liitto johtaa Leto Atreidesin petokseen ja kuolemaan sekä Paul Atreidesin pakenemiseen Arrakis-planeetalle, missä hän aloittaa oman matkansa kohti valtaa. Saammekin nähdä, miten aavikon pieni hiiri voi nousta vastustamaan suurta keisaria.

Paulin nousu valtaan aiheuttaa merkittäviä muutoksia galaksin poliittisessa tasapainossa. Hänen nousunsa messiaaniseksi hahmoksi muuttaa myös dynastioiden välisiä suhteita ja aiheuttaa uusia jännitteitä, kun vanhat valtasuhteet murtuvat ja uudet syntyvät.
Elokuvat keskittyvät enemmän visuaaliseen esitykseen ja toimintakohtauksiin, mikä jättää vähemmän aikaa hahmojen syvälliselle esittelylle ja heidän sisäiselle kamppailulleen. Tämä johtaa siihen, että monet hahmojen motiivit ja taustat jäävät pintapuolisiksi.

Teemat ja symboliikka


Frank Herbertin Dyyni-kirjat ovat täynnä monimutkaisia teemoja ja symboliikkaa, jotka käsittelevät muun muassa uskontoa, politiikkaa, ekologiaa ja ihmisen luonnetta. Nämä teemat ovat keskeisiä kirjasarjan syvyyden ja merkityksen kannalta.

Elokuvissa teemat ja symboliikka eivät aina pääse oikeuksiinsa. Visuaalisen kerronnan ja rajoitetun ajan vuoksi monimutkaisten teemojen käsittely jää usein pinnalliseksi. Vaikka elokuvat voivat vihjata näihin teemoihin, ne eivät voi käsitellä niitä yhtä syvällisesti kuin kirjat.

Juonen yksityiskohdat


Dyyni-kirjasarjan juoni on monimutkainen ja täynnä yksityiskohtia, jotka tekevät tarinasta rikkaan ja moniulotteisen. Elokuvissa juonen yksityiskohtia joudutaan usein yksinkertaistamaan tai jättämään pois, jotta ne sopisivat elokuvan formaattiin.

Esimerkiksi Bene Gesserit -sisarkunnan rooli ja heidän vaikutuksensa tapahtumiin ovat kirjoissa hyvin keskeisiä ja monimutkaisia, mutta elokuvissa heidän rooliaan on yksinkertaistettu ja vähennetty. Tämä vaikuttaa merkittävästi tarinan dynamiikkaan ja syvyyteen. Se myös saattaa vaikuttaa tarinan ymmärtämisessä, jos ei tiedä eri hahmojen ja näiden välisiä suhteita.

Bene Gesserit -sisarkunta on salaperäinen ja vaikutusvaltainen järjestö, joka pyrkii manipuloimaan galaktista politiikkaa ja geneettistä perimää. Heidän pitkän aikavälin suunnitelmansa, Kwisatz Haderach -projektin, tavoitteena on luoda yli-ihminen, joka voisi nähdä sekä menneisyyden että tulevaisuuden.

Sisarkunnan jäsenet, kuten Paulin äiti Lady Jessica, ovat keskeisiä hahmoja, jotka vaikuttavat monien konfliktien kulkuun. Lady Jessica rikkoo sisarkunnan sääntöjä synnyttäessään pojan, Paulin, mikä lopulta johtaa moniin odottamattomiin seurauksiin ja uusiin konflikteihin.

Maailmanrakennus


Kirjoissa Frank Herbert vie lukijan syvälle Dyyni-universumiin, luoden yksityiskohtaisen ja uskottavan maailman, jossa on omat sääntönsä, historiansa ja kulttuurinsa. Tämä maailmanrakennus on olennainen osa kirjasarjan viehätystä. Menestyneet kirjailijat kuten Herbert, luovat sanoilla kokonaisuuksia, joiden perusteella jokainen lukija luo maailmat omassa mielessään - jo tästäkin syystä elokuva harvemmin tyydyttää alkuperäisten kirjojen lukijoita.

Elokuvissa maailmanrakennus on usein pintapuolisempaa. Visuaalisesti maailma voidaan esittää vaikuttavasti, mutta monia yksityiskohtia ja taustatietoja jätetään pois, jotta tarina pysyy ymmärrettävänä ja etenee nopeammin. Tämä voi heikentää maailman syvyyttä ja uskottavuutta.

Teknologia ja visuaalinen esitys


Kirjoissa teknologia ja ympäristön kuvaukset ovat tärkeitä elementtejä, jotka auttavat luomaan Dyyni-universumin ilmapiirin. Frank Herbert käyttää paljon aikaa ja vaivaa kuvatakseen Arrakis-planeetan erikoislaatuisuuden ja sen ekologian.

Elokuvissa visuaalinen esitys on keskeisessä roolissa, mutta se voi johtaa siihen, että teknologian ja ympäristön yksityiskohtainen kuvaus jää vähemmälle. Vaikka nykyaikainen CGI-teknologia mahdollistaa vaikuttavat visuaaliset efektit, se ei aina pysty välittämään kirjojen tarjoamaa syvällistä ymmärrystä maailmasta.

Yhteenveto


Dyyni-kirjasarjan ja elokuvien erot johtuvat suurelta osin erilaisista kerrontamuodoista ja niiden asettamista rajoituksista. Kirjojen syvällinen ja monimutkainen tarina tarjoaa lukijoille rikkaan ja palkitsevan kokemuksen, kun taas elokuvat tarjoavat visuaalisesti vaikuttavan mutta usein yksinkertaistetun version tarinasta.

Dyyni 1,2,3 ja ties kuinka paljon, vai?


Ladataan seuraavaa sisältöä