Viime vuosina on nähty kasvavassa määrin suuren budjetin AAA-pelejä, jotka on alusta asti suunniteltu hiljalleen päivittyviksi maksullisiksi palveluiksi eli niin sanotuiksi AAA+ -peleiksi. Pitäisikö tällaisesta trendistä olla huolissaan? Ovatko sellaiset mahtipelit kuin The Last of Us, Final Fantasy XV ja Dishonored 2 pian katoavaa kansanperinnettä? Perinteiset AAA-pelit eivät varmastikaan ole kokonaan katoamassa, mutta tulevina vuosina niitä saatetaan nähdä alati vähemmän kustantajien iskiessä kiinni AAA+ -trendiin.
FIFAn kehitys on ehkä parhain esimerkki siitä, mistä AAA+ -menossa on kysymys. Pelin normaalit tuotantoarvot ovat korkeat, mutta sen lisäksi tarjolla on jatkuvasti päivittyvä ja monipuolistuva Ultimate Team -muoto. Jokainen vuosi tuo yhä markkinoille uuden FIFAn, mutta jalkapalloiluunsa satsaavat ostavat todennäköisesti vuoden aikana entistä vähemmän pelejä FIFAn syödessä jatkuvasti enemmän heidän aikaansa säännöllisesti päivittymällä. Samaan pyrkivät The Division, Destiny ja jossain määrin myös Call of Duty, Overwatch ja Battlefield. Toiset nimikkeet taas tekevät ikään kuin lopusta alkuun päin tarjoamalla ensin päivittyvän palvelun, ja vasta sen jälkeen varsinaisen pelin. Tätä ovat kokeilleet ainakin Hitman ja Rainbow Six: Siege. Yksittäisen pelaajan kannalta kehitys tarkoittaa sitä, että yhden ja saman nimikkeen parissa käytetään entistä enemmän aikaa.
Perinteinen AAA-peli voidaan muuntaa AAA+ -tuotteeksi monellakin tavalla. Bungie on oiva esimerkki siitä, kuinka AAA-tason "tavallisia" Haloja tehtaillut firma siirtyi palveluksi muutettuun pelaamiseen Destinyssä. Vaihdos muutti Bungieta ratkaisevasti verrattuna tilanteeseen, jossa se oli silloin joskus Microsoftin siipien suojassa ollut. Bungiella on nykyisin useita tuotantotiimejä, joista toiset työstävät seuraavaa laajennusosaa, ja toiset pitävät huolen säännöllisistä päivityksistä. Tietenkin mukaan on laskettava ne, jotka työstävät jatko-osaa. Destiny 2:n onkin oltava heti alusta asti parempi kuin edeltäjänsä, jota on päivitetty, laajennettu ja huollettu yli kaksi vuotta pelaajilta saadun palautteen perusteella. Mikäli tässä ei onnistuta, se aiheuttanee Destinyn pelaajakunnan jakautumisen.
Overwatch on päättänyt hoitaa asiansa hieman toisin. Blizzardin pyssyttely voidaan laskea AAA+ -peliksi, mutta tarjottu palvelu on varsin kapea-alaista ilmaisten päivitysten rinnalla. Toisaalta Blizzardin pelit ovat tahtoneet myydä ja voida paksusti hyvin pitkään julkaisunsa jälkeen, mikä on tietysti omiaan pitämään fanikunta palvelimia kansoittamassa.
Grand Theft Auto V on niin ikään mainitsemisen arvoinen peli, joka muutti suuntaansa perinteisestä AAA-pelistä AAA+ -suuntaan nimellä GTA Online. Sittemmin tämä veto on tuottanut Rockstarille ja Take-Two'lle rekkalasteittain tuohta, millä on saattanut olla valitettavia seurauksia yksinpeliin ihastuneille. Mahtoiko GTA Onlinen jättimenestys aiheuttaa GTAVI:n lykkääntymisen, ja GTAV:n yksinpelilaajennuksien perumisen?
Tunnetuin AAA+ -peli on tietenkin jo teini-ikään ehtinyt Blizzardin World of Warcraft. Pelaajien harrastukseensa käytettävissä oleva aika on rajallinen, joten mitä tapahtuu, jos kaiken sen ajan onnistuu syömään 1-3 peliä? Silloin tämä pelaaja tuskin hankkii niitä muita pelejä, joita ehkä alun perin suunnitteli hankkivansa. Aivan oma lukunsa ovat ne pelaajat, joilla on sadoittain korkkaamattomia nimikkeitä Steamissä.
Kehitys on tietenkin pakottanut perinteiset AAA-pelit sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Bioware lisäsi yhteistyötä painottavat pelimuodot Mass Effect 3: een ja Dragon Age: Inquisitioniin, mutta moinen ei varsinaisesti auta pitämään pelaajia pidempään koukussa. Kysymys siis kuuluu: palatako takaisin perinteisiin AAA-julkaisuihin, vai muuntaako peli ratkaisevasti ja selkeästi AAA+ -muotoon. Peliteollisuudessa on aina kyse viime kädessä rahasta, joten jos muutos tuottoisampaan AAA+ -muotiin on mahdollinen, niin silloin se myös tehdään.
Toisin sanoen tulevaisuudessa perinteisiin AAA-peleihin uhrattu raha pysynee samana, ja mahdollisesti jopa kasvaa. Muutos nähdään siinä, että näitä suuren budjetin satsauksia tulee aiempaa vähemmän. Riskejä otetaan vähemmän. Tämä näkyy jo siinä, että pelit ovat lähes yksinomaan isoja AAA-pelejä tai ruokapalkalla tehtyjä indie-tuotoksia. Näiden kahden ääripään välimuotoa ei enää juuri näe. Kehitys johti monen tutun pelisarjan telakalle laittamiseen konsolipolven vaihtuessa PS3:sta PS4:n aikakauteen. Sama nähdään varmasti myös silloin, kun PS5 joskus julkaistaan. Uusi Dead Space Electronic Artsilta? Uusi Prototype Activisionilta? Uusi Thief Square-Enixiltä? Onhan sellainen mahdollista, joskaan ei todennäköistä varsinkaan lähivuosina.
Toisaalta on muistettava, että osa pelijulkaisijoista kokee edelleen, että perinteiset AAA-pelit ovat heitä varten. Esimerkiksi Bethesda tuntuu kuuluvan näihin The Elder Scrolls Onlinea lukuun ottamatta. Monet japanilaiset pelitalot varsinkin kuuluvat siihen joukkoon, jotka pitäytynevät jatkossakin perinteissä.
Oma lukunsa ovat konsolijulkaisijoiden omat pelit, koska heidän tapauksessaan yksi tai kaksi AAA+ -peliä tuskin edistää halutusti konsolien myyntiä. Varsinkin Sony tuntuu sekä tunnistavan että panostavan perinteisen yksin pelattavan AAA-kokemuksen arvoon. Lisäksi monet suuremmat indie-talot tulevat lähivuosina kasvamaan sellaiseen mittaan, joiden pelejä voitiin vuosikymmen sitten nimittää AA-peleiksi. Niin ikään VR on huomioitava. Vaikka virtuaalisuus lähtisikin niin sanotusti lentoon, ei VR-laitteilla varmastikaan nähdä AAA+ -pelejä lähivuosina.
Viime vuoden lopulla nähtiin kuinka suuret satsaukset Dishonored 2 ja Watch Dogs 2 eivät saavuttaneet edeltäjiensä menestystä. Syitä tälle on tietysti monia. Alkuperäinen Watch Dogs keräsi paljon hypeä onnistumatta siihen täysin vastaamaan, mikä varmasti teki kuluttajat varovaisiksi jatko-osan suhteen. Dishonoredin tilanne oli toinen: peli myi hyvin, mutta ei erityisen hyvin. On todennäköistä, etteivät kuluttajat enää tilaa tällaisia suuren budjetin yksinpelejä ennakkoon. He tyytyvät kaikessa rauhassa odottamaan hinnanalennusta, ja ostavat pelin vasta sellaiseen väliin vuotta, kun muusta tarjonnasta on pulaa. Tällainen saattaisi olla kohtalokasta pelibisnekselle, joka on perinteisesti luottanut tekevänsä valtaosan tuloistaan julkaisun jälkeisten ensimmäisten päivien myynneillä.
Lopputiivistyksenä on selvää, että perinteisillä AAA-peleillä on vielä toivoa. Korkeiden tuotantoarvojen pelikokemuksille ilman merkittävää julkaisun jälkeistä panostusta päivityksien muodossa on varmasti kysyntää jatkossakin. Näitä julkaisuja tulee kuitenkin olemaan entistä vähemmän, kun suuret julkaisijat suuntaavat enemmän resurssejaan AAA+ -pelien suuntaan.