Netflix on tehnyt selväksi, että se aikoo panostaa oikein kunnolla Stranger Thingsin viimeiseen kahteen kauteen. Neljäs kausi on mittavin paitsi kestonsa, myös budjettinsa, suhteen. Katsottuani neljännen kauden ensimmäisen puoliskon voin sanoa, että luvassa on korkeampia tuotantoarvoja, parempia tehosteita ja niin mittava tarina, että se joskus kompuroi omiin jalkoihinsa.
Stranger Thingsillä on ollut sarjana hyviä ja huonoja hetkiä, mutta pääasiassa sarja on ollut mitä mahtavin. Se oma tarina, mahtavat näyttelijät ja vuosien varrelle mahtuneet juonenkäänteet ovat yhdessä luoneet yhden Netflixin isoimmista sarjoista. Neljäs kausi on selvä askel eteenpäin tuotantoarvoissa, mutta muuten lopputulos ei välttämättä ole parempi tai huonompi edeltäviin kausiin verrattuna. Uskon näin olevan ennen kaikkea tarinan ansiosta.
Kausi on jaettavissa kolmeen osaan, joista kukin keskittyy tiettyyn joukkoon erilaisia henkilöhahmoja. Mukana on taas kerran mysteeri Hawkinsissa, jonka keskellä on se tuttu kööri (kuten Joe Keeryn Steve, Gaten Matarazzon Dustin, Natalia Dyerin Nancy, Sadie Sinkin Max, Caleb McLaughlinin Lucas ja Maya Hawken Robin). Toisaalta mukana on Yhdysvaltain länsirannikolle sijoittuva tarina, jossa Millie Bobby Brownin Eleven, Noah Schnappin Will ja Charlie Heaton Jonathan nykyisin asuvat, ja jossa Finn Wolfhardin Mike vierailee Spring Break -lomallaan. Mukana on myös Venäjälle sijoittuvia tapahtumia, joissa David Harbourin Hopper on pulassa gulagissa, ja Winona Ryderin Joyce kera Brett Gelmanin Murrayn yrittävät saada vapautettua entistä sheriffiä vankeudesta.
Kokonaisuus usein kärsii siitä, että näiden kolmen eri tarinan välillä vaihdellaan usein. Näin voi sanoa, että tarina kompuroi välillä omiin jalkoihinsa. Aivan selvästi kyseessä on ratkaisu, joka lopulta johtaa Avengers Assemble -hetkeen, jossa erillään toisistaan olleet tahot tulevat yhteen taistelemaan pahuutta vastaan.
Mutta vaikka tarina ei ole virheetön, on sarja silti mahtavasti kerrottu. Kokonaisuus tuntuu aiempaa kypsemmältä, ja ajoittain kauhistuttavammalta. Uusi iso pahis saattaa olla se paras, mikä koko sarjassa on nähty. Moinen liittyy siihen, mitä sarjassa oikeasti tapahtuu. Uusi pahis sadistisine päämäärineen tuntuu aiempaa pahemmalta uhalta, johon sarjan kaarti ei ehkä olekaan valmis.
Näyttelijät ovat jo selvästi ikääntyneet, eivätkä oikein enää uskottavasti vaikuta lukiolaisilta. Toisaalta kokemus näkyy hyvällä tavalla työskentelyssä. Toisaalta huomion vie ennen kaikkea se nuorempi polvi, ja aivan erityisesti Sink Maxina.
Stranger Things Season 4 - Part 1 on sellainen, että sarja kypsyy näyttelijöidensä mukana. Kyseessä ei ole enää 1980-luvulla tunnelmoiva tieteissarja, vaan mukana on selvää kauhuilua. Lisäksi jännite on osattu luoda, ja se saa katselemaan jakson toisensa jälkeen. Harmillisesti kestää turhan pitkään saavuttaa minkäänlaisia ratkaisuja, ja mittavampi kesto paikoin tarkoittaa rytmityksen pitkäveteistymistä. Täytettä on mukana aiempaa enemmän.
Valituksesta huolimatta Stranger Thingsin neljännen kauden ensimmäinen puolisko on erittäin suositeltavaa katseltavaa Netflixin tilaajille. Mahtava tarinankerronta ei ole täydellistä kautta linjan, mutta kyseessä on silti ehdottoman viihdyttävää katsottavaa. Nyt on vain odotettava yli kuukausi sitä jälkimmäistä osuutta.