Stuart Fails To Save the Universe: Kausi 1

Kun paljastettiin, että The Big Bang Theory -sarjaa laajennettaisiin uudella spin-off-sarjalla, joka tällä kertaa keskittyisi sivuhahmoon, sarjakuvakaupan omistajaan Stuart Bloomiin, en voinut olla miettimättä, miksi tätä sarjaa ylipäätään tehtiin ja mitkä hullut johtajat olivat päättäneet antaa sille vihreän valon. Ensinnäkin kyseessä ei ole Young Sheldonin kaltainen esiosa, vaan tämä on jatkoa ydin- ja pääsarjalle, jossa joukko tuttuja hahmoja lähtee seikkailulle paitsi universumin, myös multiversumin halki. Jälleen kerran: mitä?

Katsottuani kaikki Stuart Fails To Save the Universe-sarjan jaksot minulle on jäänyt outo vaikutelma, sillä vaikka luoja Chuck Lorre on lopulta rakentanut tällä sarjalla jotain, jolla on tarinallista sisältöä eikä se tunnu häpeämättömältä jatkeelta The Big Bang Theory -kaavalle, se on myös projekti, joka on jättänyt minut täysin hämmentyneeksi ja sekavaksi siitä, mitä juuri katsoin.

Lyhyesti sanottuna juoni pyörii Kevin Sussmanin esittämän Stuartin ympärillä, jonka tehtävänä on korjata maailmankaikkeus. Vaikka sitä ei suoraan näytetä, Stuart sekaantuu Sheldonin ja Leonardin keksintöön, joka hajottaa maailmankaikkeuden ja todellisuuden, lähettäen Stuartin ja muutaman hänen läheisen ystävänsä ja tuttavansa (Lauren Lapkusin esittämän Denisen, Brian Posehnin esittämä Bert ja John Ross Bowien esittämä Kripke) moniversaaliseen seikkailuun, jossa luovuus saa kukoistaa ja riehua vapaasti.

Meidät viedään postapokalyptisiin maailmoihin: toiseen, jota hallitsee kehittynyt tekoäly, toiseen, jossa ihmiskunta on anatomisesti lehmien kaltaista, sekä muihin, jotka ovat saaneet inspiraationsa popkulttuurin teoksista ja hiteistä. En aio paljastaa tästä liikaa, mutta The Big Bang Theory on aina ammentanut elokuva-, televisio- ja sarjakuvakulttuurista, joten voitte varmaankin jo tästä päätellä, mihin suuntaan tarina kulkee. Minne seikkailu porukan sitten viekin, se yllättää lähes aina ja antaa syyn jatkaa katsomista, ja yleisesti ottaen juuri tämä ”wow”-tekijä antaa sarjalle ” Stuart Fails To Save the Universe ” sen tarkoituksen. Jotkut universumit ja juonilangat erottuvat selvästi ja johtavat mukaansatempaaviin tarinoihin, etenkin kun tutut kasvot ja vierailevat tähdet saapuvat paikalle tyydyttämään The Big Bang Theory -faneja. Tulokset voivat vaihdella hieman, mutta suurimmaksi osaksi tämä konsepti toimii varsin hyvin.

Mutta… kun yleinen juoni alkaa muotoutua ja katsojalle syötetään yhä enemmän tietoa moniulotteisesta tarinasta sekä siitä, miten Stuart ja porukka liittyvät toisiinsa, sarja alkaa hiukan horjua ja kompastella. Se johtuu pääasiassa siitä, että se lakkaa olemasta johdonmukaisesti järkevää. Kun viimeinen jakso päättyi, minulla oli lopulta äärettömän paljon enemmän kysymyksiä kuin alussa, eivätkä ne aina olleet hyvänlaatuisia. Yksinkertaisesti sanottuna en tiedä, mitä tämä sarja merkitsee ”The Big Bang Theory -universumin” tulevaisuudelle. Olen todella hämmentynyt tarinasta, jonka Lorre on keksinyt tälle sarjalle.

Epätasaisen kerronnan lisäksi mielestäni sarjassa ” Stuart Fails To Save the Universe ” on muutamia kompastuskiviä myös televisiosarjan laatutason suhteen. Pääosan esittäjillä on hetkensä, mutta he eivät tunnu erityisen vakuuttavilta päärooleissaan – melkein kuin heillä olisi jonkinlainen huijarisyndrooma, joka estää heitä ottamasta ohjaksiin ”The Big Bang Theoryn” vastineidensa rooleja. Ehkä se johtuu siitä, että näitä päähenkilöitä ei ole kirjoitettu yhtä hyvin kuin TBBT:n hahmoja, ehkä kyse on näyttelijöiden suorituksista, ehkä se on pitkäkestoinen metavitsi, joka perustuu kunkin hahmon persoonallisuuteen. Vastauksesta riippumatta se korostuu erityisesti cameo-esiintymisten yhteydessä, vaikkakin ne ovat lyhyitä ja toisinaan turhia.

Silti on selvää, että tämän sarjan takana on mittava budjetti, sillä lavasteet, kuvanlaatu ja jopa CGI:n ja animaation käyttö sekä tavallisissa kohtauksissa että alkutekstissä tuntuvat kaikki parannukselta siihen verrattuna, mitä fanit olivat tottuneet odottamaan The Big Bang Theory -sarjalta. Myös huumorin tyyli on tuttu: nokkelat piikit, älyllinen sanailu, osuvat sanaleikit ja popkulttuurikeskustelut ovat kaikki keskeisiä elementtejä.

Joten kyllä, Stuart Fails To Save the Universe tuntuu hyvin ”The Big Bang Theory -tyyliseltä”, ja tässä suhteessa se todellakin loistaa. Juoni muuttuu kuitenkin liian sekavaksi omaksi haitakseen, pääosanäyttelijät eivät ole kaikkein tehokkaimpia päärooleissa, ja lopulta loppu on niin outo ja sekava, että suuhun jää hieman tyydyttämätön maku. Kun otetaan huomioon, että TBBT oli pääosin keskimääräistä parempi komediasarja, ehkä odotetaan, että tämä sarja täyttää samat vaatimukset, ja ehkä juuri siksi olenkin hieman pettynyt sarjaan Stuart Fails To Save the Universe. Mutta mikään tästä ei muuta sitä tosiasiaa, että sarja on rakennettu The Big Bang Theoryn perustalle eikä se juurikaan yritä seistä omilla jaloillaan. Jos tämä on ”TBBT-universumin” tulevaisuus, en ole varma, aionko jäädä seuraamaan sitä.