Mike Flanagan muistetaan muun muassa elokuvastaan Tohtori Uni (Doctor Sleep), ja Netflixiin on saatu muun muassa sellaiset kuin The Haunting of Hill House, Midnight Mass, The Haunting of Bly Manor ja Midnight Club. Jo pitkään on siis ollut selvää, että Flanagan hallitsee kauhun ja tarinoiden kertomisen.
Netflixin The Fall of the House of Usher onkin Flanaganin parhaiden joukossa. Pohjalla on vuonna 1839 kirjoitettu Edgar Allan Poen novelli, mutta sarja tapahtuu vuodessa 2023. Innoittajana on opioidiriippuvuus, ja etualalla Sacklerin perhe. He ovat tuottaneet lääkkeen "Ligodon", joka siis on Oxycontinin vastine. Tätä lääkettä valmisti juurikin Sacklerin yhtiö Purdue Pharama, josta kertoo Netflixin dokumenttisarja Painkiller. Netflixin The Fall of the House of Usherissa perhe on jakautumassa eri leireihin oikeusjutun vuoksi, jota johtaa osavaltion syyttäjä Auguste Dupin. Mutkia kuitenkin tulee matkaan, kun Usherin perheen kuusi lasta kuolevat mystisesti.
Kahdeksan jakson mittainen sarja seurailee perheen vaiheita eri aikakausina rönsyillen moneen suuntaan. Korkeimmalla perheen hierarkiassa ovat sisarukset, jotka ovat valmiita mihin tahansa saavuttaakseen vaurautta. Tarina on hyvin pohdittu, ammattitaidolla toteutettu ja ajoittain huvittavakin.
Netflixin The Fall of the House of Usher ei ole kauhua sanan perinteisessä merkityksessä. Mike Flanagan tietää kuitenkin mitä on tekemässä, vaikka kauhu ei olekaan se sarjan pääasiallinen painopiste. Absurdius synnyttää komediaa, ja taustatapahtumat synnyttävät sitä kauhua. Mukana on seurauksia sille, että käyttää muita hyväkseen. Usherin perhe siis ansaitsee kohtalonsa, ja tämän seuraaminen on tyydyttävää.
Kuvaus on tehty mahtavasti, musiikki on upeaa ja näyttelijät osaavat työnsä. Ja miksi eivät osaisi, sillä monet ovat olleet mukana jo Flanaganin aiemmissa tuotannoissa. Tässä on pakkokatsottava sarja, jos vain on Netflixin tilaaja.