Vuoden 2024 kolme parasta peliä, Onni Ratala

"Odottamaton", siinä osuvin sana kuvaamaan tämän vuoden peliparhaimmistoa. Yllättäen mikään ennakkosuosikeistani ei ehtinyt kärkeen, kun kisan mustat lampaat kaahasivat ulkokaarteesta voittoon. Tätä kolmikkoa en uskonut hehkuttavani. Aloitan pronssipokaalista ja jätän kullan loppuhuipennukseen.

3. Pokémon Trading Card Game Pocket (Android)
Gamereactorin ennakon voit lukea täältä.

Tunnustus: suhtaudun mobiilipeleihin intohimoisen skeptisesti. Tusinaan mahtuu kolmetoista ilmaispeliä, jotka nyhtävät pennosia loputtomilla "mikromaksuilla", jotka ovat pakollisia kivaan pelikokemukseen. Jopa lähimarketin Kulta-Jaska tuntuu rehdimmältä, mutta Pokémon TCGP on ilmaispelien poikkeus. Se hoksaa, että taskumonstereiden kultakausi on aikakoneessa.

TCGP on digitalisoitu mukaelma ysärin lopun Pokémon-korttipelistä. Digipoksuttelu jäljittelee fyysisiä keräilykorttipusseja näppärän osuvasti, mutta suoraviivaistaa otteluita (voittoon tarvitaan kuuden pisteen sijasta kolme). Saatavilla on myös Pokémon TCG Live, jonka säännöt vastaavat yksi yhteen alkuperäistä korttipeliä, mutta nimenomaan vauhdikkaampi Pokémon Trading Card Game Pocket istuu taukopeliksi paremmin. En ole laittanut peliin senttiäkään, mutta ilmaispelaajakin pärjää Mewtwo-metan keskellä.

2. Stardew Valley (PC)
Gamereactorin arvion voit lukea täältä.

"Eihän tuota edes julkaistu tänä vuonna!" Totta - mutta tässä onkin kyseessä Stardew Valley versiomallia 1.6, joka löysi tiensä Steamiin viime keväänä. Alun perin vuonna 2016 myyntiin laitettu farmipeli on viljelty täyteen onnistumisia: perunamaat, kyläfestivaalit, romanssit, mysteerit, monsterikaivokset, pormestarin kadonneet bokserit ja niin edelleen ovat kaikki priimaa. Stardew Valleyn parissa suurin voittaja on aina pelaaja, sillä pelin kehittänyt Eric Barone ei lakkaa antamasta.

Barone tuo peliin toistuvasti uusia ideoita, juonenkäänteitä ja alueita, jotka laajuutensa puolesta ovat kuin maksullisia lisäosia. Mainevoitto on siinä, ettei Barone peri näistä mitään erillistä hintaa: ostat peruspelin kerran ja pääset samaan hintaan käsiksi kaikkeen menneeseen sekä tulevaan lisäsisältöön. Tällä kertaa kehittäjä pamautti moninpelin pelaajamaksimin neljästä kahdeksaan, täytti joutilaat hetket uusilla tapahtumilla, lisäsi kymmeniä esineitä monipuolistamaan farmieloa sekä syvensi sivuhahmojen dialogia - vain muutamia mainitakseni. Stardew Valley on jälleen uudenkarhea tavalla, joka saa jättistudioiden maksulliset lisäosat näyttämään rahastukselta.

1. Animal Well (PC)
Gamereactorin arvion voit lukea täällä.

Tubetähti (videogamedunkey, Jason Gastrow) perustaa pelijulkaisijan ja truuttaa tarjolle aivan tuntemattoman tekijän (Billy Basso) indie-esikoisen. Meikäläisen matematiikalla veikkausliiga antaa melkoiset monikertoimet sille, että tästä ei ponkaista vuoden parhaimmaksi. Sitten Animal Well tuli ja vei koko potin.

Metroidvania on nimitys, joka ei tee oikeutta Animal Wellin oivaltavuudelle. Se on vähän sama kuin nimittäisi Undertalea "vain" roolipeliksi tai Celesteä tasoloikaksi. Mestariteoksia on hankala kattaa yhdellä sanalla ja tätä Animal Well ennen kaikkea on: mestariteos ja aivan liian hyvä esikoispeli. Basson kädenjälkeä on helppo arvostaa ensivilkaisulla, sillä pikselipelien tarjonta on pohjaton kaivo, mutta Animal Well saavuttaa silti tunnistettavan ulkoasun. Päälle vielä tiukka ohjaustuntuma olemattomalla viiveellä niin kokonaisuus olisi ollut jo helppo myydä kauniina pomppuseikkailuna.

Basson visio ei pääty hyppelyyn, vaan kaikkea verhoavat pulmat, salaisuudet, arvoitukset ja salaisuudet salaisuuksien sisällä. Kädestä ei pidellä edes vaikeimpina hetkinä, vaan pelaajan luotetaan pääsevän oivallukseen omin avuin. Jos Metroid Dread on täydellinen metroidvania kauhulla, Animal Well on täydellinen metroidvania pulmilla. Jätä tämä väliin ainoastaan, jos tunnet pohjatonta inhoa aivopähkinöihin.