Kirjaudu sisään
Kulttimangakirjailijan ständi taiteilijasalissa oli täynnä faneja ja vaikuttavia, puoliksi häiritseviä ruumiita. Täällä otimme Kago-sanin kiinni saadaksemme lisätietoja niin sanotusta muodikkaasta vainoharhaisuudesta, groteskista vs. hauskasta, kauhusta vs. komediasta, piirtotekniikoista ja extreme-mangan saamasta kansainvälisestä seuraajakunnasta.
"Hei Gamereactorin ystävät, olen 26. Comiconissa Napolissa ja minun lisäkseni täällä on Shintaro Kago.
Paljon kiitoksia, arigato gozaimasu, kiitos paljon, että tulit mukaan.
Niin monta kieltä, gracias, muchas gracias."
"Ensimmäinen kysymys on minulle itsestään selvä, mikä on muodikas paranoia?
Tämä ei ole määritelmä, jonka annoin itse, ja itse asiassa Japanissa sitä ei käytetä lainkaan.
Japanilaiset eivät viittaa taiteeseeni muodikkaana vainoharhaisuutena.
Se on termi, joka on tullut yhä suositummaksi kuvaamaan teoksiani täällä Japanin ulkopuolella."
"Ja ajattelin vain, että ei haittaa, ja niinpä olen käyttänyt sitä.
Rakastan sitä, miten häiritset ja muunnat kehoja ja teet saman mangan paneeleille.
Muutat paneelit sivulla. Näetkö sivun kehona itsessään?
Miten tämä kaikki tekniikka syntyi?
Kehon purkaminen tavallaan, se ei ole sama asia kuin sivun purkaminen."
"Eli näen sen eri prosessina, eli mangan sivu minulle...
on enemmänkin jotain, mitä haluan kokeilla ja leikkiä tällä kokeellisella mangalla.
Eli se on vähän erilainen tapa nähdä kehot.
Teet sekä komediaa että kauhua ja kaikkea siltä väliltä."
"Kumman teet mieluiten? Missä tunnet olosi mukavammaksi?
Komedian ja ironian ja satiirin tekeminen vai kauhun tekeminen vai pitääkö aina tehdä molempia?
Jos pitäisi valita, valitsisin satiirin elementin.
Luulen, että kauhuelementti on jotain, jota teen enemmän yleisön vuoksi."
"Osa töistäsi on groteskia.
Miksi mielestäsi groteski voi joskus olla häiritsevän sijaan hauska?
Sanoisin, että siinä on lapsellinen elementti, koska se on kuin jos pitäisi selittää, Vertaisin sitä siihen, että lapset rakentavat hiekkalinnaa ja sitten huvikseen rikkovat sen."
"Ja teen saman asian kehojen kanssa.
Se on siis jotenkin lapsenomaista.
Se on lapsenomainen elementti, joka minulla on ja siksi se on mielestäni hauskaa.
Sen sijaan, että extreme manga olisi vain kapealla alueella, se kulkee jotenkin kulttuurien yli."
"Miksi luulet, että näin tapahtuu, että extreme mangaa kohtaan on maailmanlaajuista kiinnostusta?
Eikä se tietenkään ole valtavirtaa.
En oikein tiedä miten vastata tuohon ja haluaisin itse asiassa kysyä sinulta tuon kysymyksen.
Miksi luulet että olen niin suosittu ulkona?
Sitä haluaisin kysyä teiltä ja faneiltani Japanin ulkopuolella."
"Tutkimme sitä ja yritämme ymmärtää, miksi äärimangalla on tällainen kulttimaine.
Okei, viimeinen.
Sinä, jos olen oikeassa, pidit elämänpiirustussession täällä Comic Conissa.
Ja haluan sinun kertovan minulle, miten lähestyt tätä."
"Piirrätkö ihan samalla tavalla kuin silloin kun olet yksin työhuoneellasi?
Vai tämä koko kehon purkaminen kerros kerrokselta, jota teet täällä Napolissa...
eroaa mitenkään siitä, mitä teet taiteellisessa yksinäisyydessäsi?
Se on tavallaan hyvin erilaista, koska tietysti kun se on elävä piirustussessio..."
"Yritän vain kirjoittaa ja piirtää mahdollisimman nopeasti.
Mutta tietysti yksin huoneessani voin ottaa niin paljon aikaa kuin haluan.
Se on siis vähän erilainen, ihan erilainen tilanne oikeastaan.
Fantastista, kiitos paljon ajastanne."
"Kago-san, arigatou gozaimasu.
Rakastan työtäsi. Se on ollut ilo."
